Huovutetut lapaset

Etelä-Euroopasta kotoisin oleva miesystäväni valitteli, että hänen kätensä palelevat herkästi kylmässä Suomen talvessa. Siitä sainkin idean tehdä hänelle huovutetut tumput. Aluksi ajattelin tehdä ohuemmat, mutta silti hyvät lapaset Dropsin Limasta, mutta lankakaupassa, johon menin, ei ollutkaan koko merkkiä myynnissä, vaikka jostain syystä olen ollut siinä uskossa, että on. Mukava myyjä sitten esitteli minulle omia huovutuskokeilujaan ja päädyin sitten Sandnes Garnin Fritidsgarn -lankaan. Myyjä jopa etsi kätköistään kyseisten esittelemiensä tumppujen ohjeet ja antoi kopion. En voi kuin suositella ihanaa liikettä, Lankaideaa, Tampereen keskustassa.
Ohje sanoi, että 100g lankaa riittäisi, mutta myyjä suositteli isokätisen  miehen tumppuihin varattavan 150g. Hyvä näin, sillä lankaa kului 126g.

Aloittaessani lapasia, meinasin heti alussa purkaa tekeleeni, koska ne olivat kaksi kertaa liian suuret omaan ranteeseeni. Päätin kuitenkin jatkaa ja uusi epätoivo iski, sillä rivintarkasti ohjetta seuratessani lapaset näyttivät aivan liian suurilta tullakseen hyviksi. Muistelin kuitenkin myyjän sanoneen, että Fritidsgarn huopuu todella hyvin ja luotin siihen. Harmikseni minulla ei ole kunnon kuvaa siitä, kuinka isot huovuttamattomat tumput oli.

Pesin valmiit tumput normaalin arkipyykin joukossa 40 asteessa ja lankahan huopui juuri täydelliseksi. Mies venytteli märät tumput käsiinsä sopiviksi ja lopputulos miellytti molempia. Oli hienoa katsella toisen iloa uusista tumpuistaan. Mukavaa, kun toiset on vähään tyytyväisiä.

Lopuksi vielä kuva artistista itsestään tumput kädessä. Melkein voisin omia nämä itselleni. Tai kävästä ihanassa Lankaideassa ja hankkia langat omiin tumppuihin.

Kaikki tässä julkaisussa esiintyvät kuvat on ottanut Manuel Gabarrón.

Lepakkopaita

Joskus törmäsin mielestäni kivan näköiseen lepakkopaitaan jollain Facebookin monista neulontaryhmistä. Olihan tuo ohje pakko tallentaa puhelimeen, mutta vasta kuukausien päästä muistin koko ohjeen. Tästä pääset Koukuttamon blogiin ja sieltä linkistä ohjeeseen.

Ohje on superhelppo, mutta paita on suuritöinen, sillä silmukoita oli puikoilla enimmillään 600! Oli siinä viimesillä kerroksilla tekemistä! Etenkin kun itse olen sellainen, että mallikerta täytyy tehdä loppuun saakka, eikä voi jättää keskellä mallikertaa työtä lojuun. Tämä neulotaan pyörönä alhaalta ylös aina hihansuiden alareunaan saakka, kunnes sitten loppu paidasta tehdään tasona ja lopuksi ommellaan vain olkasaumat yhteen.

Alku sujui ohkaisesta langasta huolimatta joutuisasti, olihan minulla, työttömällä ihmisellä, reilusti aikaa neuloa. Kunnes sitten työt tulivat haittaamaan harrastuksia, supistui neulonta-aikani vain noin puoleentoista tuntiin illassa. Kokonaisuudessaan paidan valmistumiseen meni hieman alle kuukausi. Laitoin Instagramiin hashtagilla #neulepaitaranskulle muutaman kuvan työn etenemisestäkin.

Ohjeessa pyydettiin Malabrigo Sockia. Olen kuullut paljon kehuja langasta, mutta en ole itse vielä kyseistä lankaa raaskinut ostaa. En luota neuletaitoihini niin paljoa vielä, että raaskisin laittaa lähemmäs 100e yhden paidan lankoihin. Etsin sitten suht vastaavaa ja edullisempaa lankaa. Drops Fabel vaikutti olevan aika lähellä. Dropsilla oli sopivasti -35% ale, joten tämän paidan langat maksoi noin 20 euroa.  Ohje pyysi n 365g Malabrigoa, joten tilasin 400g Fabelia. No, eihän se 400g riittänytkään, vaan minun piti ostaa vielä yksi kerä lisää. Tietysti värjäyserä oli myyty loppuun. Onneksi toinen erä ei ainakaan omaan silmääni eronnut tuosta toisesta, joten itse en ainakaan huomaa sitä, että paidassa on kahden eri värjäyserän lankaa.
Valmis työ painoi 406g, ja muutama gramma menikin sitten langanpätkiin, joita en punninnut.

Olen myös aika laiska mittaileen ja laskeskeleen. Tiesin riskit, kun en tehnyt mallikappaletta. Noh, niinhän siinä sitten kvi, että käsialallani ja Fabelilla neuleesta tuli huomattavasti isompi, kuin piti. No, ohjeessa pyydettiin 2,5mm puikkojakin. Alussa kävi pikku moka ja otin vahingossa 3,5mm puikot! neuloin melkein koko alaosan joustimen sillä, kunnes tajusin, että nää puikot tuntuu liian isoilta 2,5 millisiksi! Vaihdoin puikot 3 millisiksi ja tein niillä neuleen loppuun. Eli se, että tämä M-kokoisen ohjeella tehty paita onkin suunnilleen kokoa XL, on ihan täysin oma vikani. Mutta jos tästä hakee positiivisuutta, niin ainakaan en ihan kauheen nopeesti liho neuleesta yli. Vai pitäisiköhän kokeilla pestä se 60 asteessa? ;)
Puikotkin katkesi kerran työn aikana. Minulla oli puiset Knitpron vaihtopääpuikot. Hankin tilalle hiilikuituiset vaihtopäät, luulisi ettei heti katkea! Vaihtopäillä oli helppoa tehdä, sillä kaapelia piti aina välillä vaihtaa suurempaan kokoon. Parhaimmillaan minulla oli 120cm kaapeli puikkojen välissä! Pienemmälle kaapelille oli myös hyvä jättää työn loppupuolella silmukoita lepäämään, kun pyöröstä siirryttiinkin tasona neulomaan.

Tykkään neuloa samalla, kun katselen telkkua. Tätä paitaa tuli neulottua monta iltaa ja myös lähes kaikki katsomani jääkiekon MM 2016 pelitkin meni joutuisasti paitaa neuloen. Yksinkertainen, sileä neule on pidemmän päälle tylsää, mutta sitä tehdessä ei tarvitse katsella käsiään, vaan voi huoletta tuijottaa telkkaria, jopa sitä nopeatempoista jääkiekkoa!
Seuraavaksi silti täytyy varmaan tehdä vähintäänkin palmikkoneuletta.

Kuvan on muuten ottanut vajaa 5v poikani. Kyllä me siitä vielä hyvä äidin bloggausapuri tehdään!

Ylipolvensukat

Eräs ystäväni huuteli Facebookissa ihmisen perään, joka tekisi hänelle ylipolvensukat. Olin jo aiemmin ihastellut Novitan vanhemman Sukkalehden ohjetta ylipolvensukille, mutta en ollut saanut aikaiseksi kokeilla. (Löytyypä tuo ohje myös tästä linkistä.) Heti tuli tämä ohje mieleen ja päätin luvata neuloa hänelle sukat.

Ohje on Novitan Nalle -langalle, joten ei muutakuin kauppaan ostaan Nallea. Ohje pyysi 38-39 kokoon 250g lankaa, eli kolme kerää piti ostaa. Loppupeleissä juuri tuon kokoisiin sukkiin kuluikin omalla käsialallani vain 180g lankaa, eli yksi sadan gramman kerä onkin nyt sitten ylimääräisenä.

Polvi- ja ylipolvensukkiin tarvitsee ylös paljon silmukoita ja ne "ylimääräiset" jakautuvat ensimmäiselle ja neljännelle puikolle. Tuntui hassulta neuloa sillain, että kahdella puikolla oli 14 ja kahdella puikolla 26 silmukkaa. Tuntui, ettei 26 silmukan puikko mahdu käteen kunnolla. Nopeesti siihen sitten tottui ja oli kiva kun pääsi kaventamaan niitä ylimääräisiä pois.

Pitsiraidan mallikerta oli vain 6 silmukkaa leveä ja 4 riviä korkea. Mallikerran oppi heti, joten ei muutakuin aivot narikkaan ja  neulomaan. Varren pituus on 56cm, mutta se valmistui yllättävän nopeasti, kun neuloi aina, kun oli aikaa. Ja sitä aikaahan tässä työttömänä toisinaan riittääkin. Illalla telkun ääressä ja päivällä lasten leikkejä vahtiessa sai paljon aikaan.

Ennen en tykännyt neuloa Nallesta sen ohuuden takia, mutta nykyään on melkein toisinpäin. Tykkään tehdä ohuita sukkia ja Seiskaveikasta tehdyt tuntuvat liian paksuilta. Nalle on kuitenkin hieman paksumpaa, kuin suosimani sukkalangat, niin nämäkin sukat valmistuivat yllättävän nopeasti. Puolisentoista viikkoa näitä tikkailin.

Olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen ja mielestäni yksinkertainen on kaunista. Mielestäni nämä grafiitinharmaat sukat yksinkertaisella pitsiraidalla suorastaan tihkuvat seksiä. Kohta melkein täytyy tehdä itsellekkin samanlaiset.

Vauvan peitto

Kaksi vuotta sitten neuloosini ollessa suunnilleen pahimmillaan sain aivopierun alkaa tekeen vauvan peittoa vanhimman veljeni vauvalle ristiäislahjaksi. Maaliskuussa nuorempi veljeni sai vauvan, joten tunsin, että minun täytyy tehdä tällekkin vauvalle peitto ristiäislahjaksi.
Tässä peitossa on käytetty Novitan Tivoli -lankaa, joka on akryylia. Reunuksen tein Novitan 7 veljestä -langasta.
Aloin tekemään juuri tätä peittoa sille vanhemman veljeni vauvalle, mutta muutaman rivin jälkeen vaihdoinkin suunnitelmaa ja tein toisenlaisen. Tämä peitto siis jäi kesken ja pyöri keskeneräisten laatikossa kaksi vuotta. Jatkoin aina sillontällön, mutta aika vähän sitä tuli tehtyä, koska sille ei ollut saajaakaan.
Kun kuulin nuoremman veljeni vaimon olevan raskaana, muistin taas keskeneräisen peiton ja päätin, että tästä tulee ristiäislahjapeitto. Isoimman neulontabuustin peittoa kohtaan sain vasta vauvan synnyttyä.

Peitto itsessään on siis Novitan Tivolia. Loin 100 silmukkaa 4mm paksuille pyöröille. Keriä oli kaksi, joten posotin vain ainaoikeaa neulosta molemmat kerät loppuun saakka. Reunukseen virkkasin valkoisella 7 veljestä -langalla ensin kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita ja reunahörhelön tein näin: 6 pylvästä yhteen silmukkaan, kiinteä silmukka  kahden silmukan päähän, kaksi silmukkaa väliä ja 6 pylvästä yhteen silmukkaan, kiinteä silmukka kahden silmukan päähän. Ja tätä kaavaa toistin koko peiton ympäri. Ihanan yksinkertainen ja helppo. Vaikka kaksi iltaa menikin jo pelkän reunuksen tekoon. Neulontailtani on siis yleensä noin 1,5h pitkä siitä, kun saan lapset nukkuun siihen, kun menen itse nukkuun,

Peitto oli helppo, mutta suuritöinen ja vei aikaa kokonaisuudessaan kaksi vuotta. Ja peitto on hyvissä ajoin valmiina, kuukausi ennen ristiäisiä. Toisen veljen lapsen peitto valmistui suunnilleen kaksi päivää ennen ristiäisiä.

Täytyisikö alottaa tekeen taas uutta peittoa jo nyt, jos joku sisaruksistani päättää taas lisääntyä? Ehkä saisin sen valmiiksi ajoissa. Ehkä.
Kolmelle olen täti, mutta neuloosi ei ollut vielä iskenyt, kun ensimmäinen veljenlapsi syntyi.

Koristetyynynpäällinen jämälangoista

Novitan Kesä 2016 lehdessä oli kivan koristetyynynpäällisen ohje Isoveli -langasta. Olin viime vuonna saanut työkaveriltani ison kassillisen lankaa sisältäen mm noin puoli kiloa Isoveljeä erikokoisina kerinä. Omissa varastoissani oli myös pieniä jämäkeriä Dropsin Big Fabelista, joka on saman paksuista Isoveljen kanssa. 

Olen tänä vuonna pitänyt kirjaa lankojen ostoista ja käytöistä. Yritän pitää käytön ostoja korkeammalla tasolla, joten päädyin tekeen tyynynpäällisen jo olemassaolevista langoistani yhdistellen Isoveljeä ja Big Fabelia.

Työ oli mukavan helppo ja palmikkokuvion mallikerran oppi heti. Muutaman illan tätä väänsin telkkarin katselun ohella. 

Puikkoina käytin bambuisia 6mm pyöröjä 60cm kaapelilla. Päättelyyn otin avuksi 9mm puikon. Siten sain yläreunasta sopivan väljän, jolloin se olikin saman levyinen alareunan kanssa.

Sisustyyny maksoi Ikeassa 2e. Halvalla siis pääsin ja sain kivan väriterapeuttisen sohvatyynyn.

Lankaa kului 320 grammaa. Sain mukavasti kirittyä lisää etumatkaa lankojen tuhoamisessa suhteessa ostoihin. Tilanne on tällä hetkellä n. 1400g tuhottua lankaa ja n. 800g ostettua lankaa tänä vuonna.
Eli kai ihan vaikka aprillipäivän kunniaksi saa tilata lisää lankaa, onhan tuo ero ihan selkeä! ;)

Kauluri lapselle

Ajattelin tehdä lapsilleni kaulurit ja halusin tehdä jotain helppoa ja paksusta langasta. Garnstudion sivut tuovat lähes aina inspiraatioavun, eikä pettänyt tälläkään kertaa. 

Löysin ohjeen nimeltä Amadeus. Ohjeen langan paksuus on suunnilleen sama, kuin Dropsin Andesissa. Kaapissani oli reilusti Andesia, joten päätin tehdä siitä. Julkaisin kuvan valmiista kaulurista Instagram-tililläni ja kaverini pyysi omalle lapselleen samanlaisen kaulurin. Eipä yhden tekemiseen mennyt kahtakaan tuntia, joten ei ollut iso vaiva tehdä toista. Yksi tosin olisi vielä tekemättä toiselle lapselleni, mutta en tiedä vaivaudunko, kun tuo ei näyttänyt heille kelpaavan kummallekkaan. Paitsi Nuuskamuikkusen hatun näköiseksi hatuksi.

Andes on ihanaa alpakkalankaa, jossa on 65% villaa ja 35% alpakkaa. Lanka on punottu kierittäen kahta lankaa toistensa ympärille. Jälki on hauskan näköistä ja lanka ihanan paksua ja pehmeetä. Tykkään neuloa Andesia, olen siitä pari peruspipoa ja yhdet lapaset joskus tehnytkin.

Uutta oppimaan: Varpaista varteen sukat kaksi kerralla

Pitkän aikaa olen miettinyt tarttua härkää sarvista ja opetella tekeen kaksi sukkaa kerralla, mutta olen ajatellut sen olevan jotenkin hankalaa. Kävin sitten kavereilla kylässä, missä yksi neuloi kahta sukkaa samaan aikaan. Otin puheeksi aiheen ja hän laittoi minulle linkin Novitan Magic Cast On -tekniikan ohejisiin, joilla saa helpon aloituksen varpaista varteen -tekniikalle.
Seuraavaksi etsin ohjeen kahden kokonaisen sukan tekoon, sillä tuossa linkissä olikin vain kärjen ohjeet. Hyvän ja helppolukuisen ohjeen löysin A-nanan blogista, tässä linkki. Ohje oli niin helppo ja hyvillä kuvilla varusteltu, että varmasti Sinäkin onnistut, ellet ole vielä uskaltanut kokeilla!

Magic cast onin ja pyöröpuikkojen tekniikka tuotti vähän päänvaivaa, mutta ensimmäisen aloituksen solmuun menon jälkeen tajusin tokalla yrityksellä idean. Jos et ole vielä tehnyt kaksia samaan aikaan, kannattaa ensin harjoitella yhtä kerrallaan pyöröillä. Itse tein kärjen yhdelle sukalle ja tajusin idean, purin sen ja aloitin alusta kahdella sukalla.

Langaksi valikoitui joku kellarini kätköistä löytynyt useamman vuoden vanha vyötteetön lanka, jonka epäilen olevan Novitan Nallea. Ajattelin nuukuuksissani, etten käytä parempia lankojani tähän kokeiluun, jos se ei onnistukkaan, valitsin sitten jonkin vanhan ohjeeseen sopivan paksuisen langan.

Kärkien teko oli ehkä hankalin juttu, koska se oli se täysin uusi juttu ja siitä tämä alkoi. Kärkien jälkeen tuli posotettua suoraa neuletta pidemmän matkaa. Kantalappu oli helppo tehdä, ihankuin perussukassa tekisi sileän kantalapun. Kantalapun kääntökin tapahtui samanlailla, piti vain tehdä käännöt yksi sukka kerrallaan. Käänne tulee ylhäältä alotetuissa sukissa aina kantapään alle, tässä se taas tuli kantapään taakse. Ainakin sovittaessa tuntui, että se istui jalkaan näin paremmin, kuin ylhäältä alas tehdyissä.

Tein kavennukset, minkä jälkeen aloin tekeen 2 oikein 2 nurin joustinneuletta niin pitkälle, kuin lankaa riittä. Kerähän oli vajaa, joten varsista tuli aika lyhyet. Lankaa oli ja kului 57 grammaa.

Olen todella iloinen siitä, että uskalsin yrittää uutta ja kaikenlisäksi onnistuin siinä! Onnistumisista tulee aina hyvä mieli.

Nopea välityö: "Jamaica" kauluri

Tilasin joskus Dropsin Eskimo -lankaa tehdäkseni jamaicapipon lasteni isän veljelle, mutta en saanut aikaiseksi ennen eroa. Pitkään mietin, mitä noilla langoilla tekisin. Viimevuotisissa bloggauksissa löytyy virkattu lippapipo. Sen langat kuului samaan satsiin. Lippapiposta jäi yli vähän punaista ja puolisen kerää mustaa. Vihreä ja keltainen jäivät käyttämättä.

Samasta ohjeesta päätin tehdä kaulurinkin. Hyvin yksinkertainen. 56 silmukkaa. 5 kerrosta pylväitä, jonka jälkeen 4 silmukan kavennukset. Sitten loppumatka pelkkiä pylväitä.

Ajatuksena oli tuhota kaikki Eskimot, siksi väritkin vain alkavat siitä, mihin edellinen sattui loppuun. Aloitin vihreästä ja tuhosin koko kerän. Punainen ja musta riitti sen, mitä lippapipon jämistä riitti. Keltaisen meinasin tuhota myös kokonaan, mutta kauluri alkoi oleen jo aika korkea. Ehkä loput käytän vaikka patalappuihin. 

Ihan ei ole kukkanen, mutta tämä oli vain tämmönen välityö. Nopea oli, ihan pari tuntia meni. Tykkään virkata Dropsin Eskimoa, enkä yleensä edes kauheesti tykkää virkata.

Lankaa kului 98g.

Huppuhuivi

Tukholman reissulla käteeni tarttui ihanan silkkinen ja pehmeä Drops Brushed Alpaca Silk -lanka. Koostumus on 77% alpakkaa ja 23% silkkiä.
Olihan tuo lanka saatava heti käyttöön, kun alkoi tekeen mieli neuloa huivi. Ohjeita katsellessani totesin olevani aivan alivarusteltu puikkojen suhteen. Löysin helpolta vaikuttavan ohjeen Maid Marian -tyyppiseen huiviin Garnstudion sivuilta. Puikkosuositus oli 9mm, minulla oli vain 8mm puikot. Tietty hätäisenä ihmisenä päätin alkaa tekeen 8mm puikoilla. Eihän tässä ole aikaa odotella tilaisuutta ostaa oikeen kokoisia ;)

Neuloin kaksinkertaisella langalla S koon ohjeilla. Huivista ei juuri tullut ohjeen kaltainen, sillä kauluriosa jäi aivan liian tiukaksi. Ehkä olisi kannattanut tehdä isoimman mukaan, sillä minulla on aika leveät hartiat. Toki millin pienempi puikkokokokin saattoi  tuoda osansa tiukkuuteen. Mutta toisaalta alakappaleesta tuli niin pitkä, kuin pyydettiin. Eli isomman koon olisin tarvinnut. Mutta mukavan lämmin kaulurihuppuhuivijuttu siitä tuli. Kyllä se vielä käyttöön tulee tuulettomana päivänä.

Huivi tehtiin kahtena suorakulmaisena kappaleena, jotka piti ommella yhteen. Ohjeesta poiketen en ommellut, vaan virkkasin kaksinkertaisella langalla 6mm koukulla käyttäen piilosilmukoita. Saumoista ei tullut kovin kauniit. Saumoissa minulla on muutenkin parantamisen varaa, sillä aiemmin tehdyssä lapsen neulepuserossa on ihan yhtä rumat saumat, vaikka ne on ommeltu kiinni. Eli jos jollain lukijalla on just täydellinen osien yhdistelyvinkki, niin saa heittää vinkkiä kommentilla!

Lanka oli aika pöllyävää. Mustat kotihousuni olivat ihan pinkissä haituvassa aina neulomisen jälkeen. Mutta lanka oli silti ihanaa! Taidan olla vähän rakastunut Dropsin lankoihin! Tähän mennessä vain ohuempi Delight ei ole juuri ollut mieleeni.

 

Lankaa kului 81g plus päätellyt langanpätkät. Eli neljä kerää pitää ostaa. Saatan vielä joku päivä tehdä tästä ihanan silkkisestä alpakkalangasta uuden huivin, mutta nyt suunnitteleen seuraavia projekteja.

Ylläripöllösukat

Olin pidemmän aikaa ihastellut Facebookissa pöllösukkia. En ollut uskaltanut tehdä, kun jotenkin ne vaikuttivat hirveen vaikeilta. Päätin tarttua härkää sarvista ja googlettaa pöllösukkien ohjeen, jolloin tajusin, kuinka helpot ne onkaan! Suuri kiitos Mimmin mietteet -blogin pitäjälle selkeästä ohjeesta!

Mieleeni välähti, että haluankin yllättää erään pöllöhullun ystäväni. Pistin ystäväni miehelle viestiä ja luettelon lankakaappini väreistä. Vastauksena tuli turkoosi. Olin säästänyt turkoosia lankaa itselleni, mutta en ollut keksinyt, mitä siitä tekisin. Mutta näissä pöllöissä se olikin ihanan raikas! Juuri oikea valinta! Ystävän mies oli onnistunut pitään tulevan yllärin salaisuutena, mikä oli hieno juttu! Normaalisti ystäväni haistaa kaiken hänen selkänsä takana vehkeilyn, onneksi ei tätä ;)

Lankana oli siis turkoosi 7 Veljestä ja puikot 3,5mm. Silmät ovat Sinellistä hankitut 8mm helmet. Ohjeesta poiketen en neulonut niitä kiinni, sillä reiät olivat liian ahtaat. En omistanut siimaa ja ohjurilanka katkesi vetovaiheessa. Päätin sitten kiinnittää ne kaksinkertaisella ompelulangalla. 

Aion tehdä itsellenikin omat pöllöt jossain välissä. Sen verran kivat nämä oli tehdä. Tosin vastaisuudessa katson tarkemmin silmähelmien reiän koon!

Huovutetut tumput

Tällä kertaa innostuin kokeileen huovitettuja tumppuja. Lankana Drops Big Delight ja tein tumput Garnstudion sivuilta löytyvän ohjeen mukaan tasona neuloen. Ohjeesta poiketen käytin 5mm bambupuikkoja. Lankaa meni kahta metriä vaille yksi kerä! Olin aika yllättynyt, koska ohjeessa luki, että kaksi kerää. Jääpähän toinen kerä sitten johonkin muuhun työhön.

Big Delight on mielestäni kaunis lanka ja sitä oli todella mukava neuloa. Tumppujen sivusaumaa yhteen ommellessa lanka katkesi muutamasti. Se vähän harmitti, mutta kyllä siitä silti tumppu kasaan saatiin.

Huovutin tumput koneessa ihan tavallisen arkipyykin joukossa muovipussit tumppujen sisällä, suuaukot hakaneuloilla suljettuina. Peukalot jäivät aika isoiksi, taisi olla liian iso pussi  sisällä. Saatan laittaa ne vielä uudelleen koneeseen jossain kohtaa.
Tumput ovat ihanan lämpöiset. Peukaloa lukuunottamatta olen hyvin tyytyväinen tumppuihini. Nämä jäivät omaan käyttööni.

Toisessa kuvassa valmiit tumput käsissä vielä vähän kosteina ja toisessa huovuttamaton tumppu. Tumpun kokoa pystyy arvioimaan siinä päällä olevasta 20cm sukkapuikosta. Kutistuma huovutuksessa ei kummiskaan ollut kovin suuri.

Valepalmikkoraitasukat

Pitkästä aikaa ihan jotain muuta kuin minionisukkaa, on taas jotain, mistä päivittää!
Minioneja tuli tehtyä noin 19 paria. Olipas urakka. Onneks loppui sininen lanka, saa välillä tehdä muutakin.

Kuvassa sukka on keskeneräisenä omassa jalassani, koska valmiina siitä tuli niin pieni, että ei olisi minun jättikaviooni mahtunut.
En ole aiemmin tehnyt valepalmikkoa. Se olikin ihanan helppoa tehdä ja ekan kuviokerran jälkeen jäi heti mieleenkin. Tein 2. puikon alkuun ja 3. puikon loppuun yhdet palmikkoraidat, menevät sitten kivasti jalan sivussa etualalla.

Sukat olivat tilaussukat ja sain ohjeeksi tehdä millaiset vaan, millä värillä vaan. Aika laaja ohje. No, toivottavasti miellyttävät twittertuttavani  silmiä ja lämmittävät jalkoja.

Mukavaa joulunodotusta! Sukistakin tuli kivasti joulunpunaiset, sopii hyvin kuukauden teemaan. Kuvassa salama vääristää väriä.

Maastopipo

Välillä muutakin kuin vain tilaussukkaa, jotta ei ihan puun makuiseski muuttuisi.

Ostin joskus hetken mielijohteesta tämän Novitan 7-veljestä Viidakko-langan. En kummiskaan innostunut siitä sukkia tekeen. Esikoinen tarvitsi syyspipon ja mikäs pikkujätkälle hauskempaa, kuin kunnon camokuvio.

Googlatessa en löytänyt kivaa ohjetta lapsen pipoon, niin päätin soveltaa itse. Puikkoina 40cm 4mm pyöröt. Resorissa ihan tavallista 2o2n joustinta. Resorin jälkeen 1o, 2n, 2o, 2n jnejne siirtäen aina kerroksen vaihtuessa kuvioo. Siitä tuli hauskaa spiraalia. Ja koska en oikein onnistunut tuossa kuviossa, tarkkasilmäinen pipoa tutkiessa huomaa kerroksen vaihtumiskohdan, koska se on ihme syheröä :D
Lapsi tykkää ja minäkin olen tyytyväinen lopputulokseen. Pipoa ei suostu ottaan pois päästään, joten: tehtävä suoritettu.

Lankaa jäi yli puoli kerää, taidanpa tehdä lapselle vielä sukat tai kaulurin sitten kun jaksaa.

Sitten seuraavien Minionssukkien pariin.

Minionsmaniaa!!

Minionssukkien teko jatkuu ja jatkuu. Tilauksia on satanut niin, että köyhä neulootikko kiittää! Piti tilata lisää lankaa, koska tilaussukkiin varatut langat alkoivat käymään vähiin.

Ensimmäistä kertaa tuli sitten testattua Novitan verkkokauppa. Ja ei voi kun kiittää ja kumartaa nopeasta toimituksesta. Perjantaina tilasin ja nyt maanantaina sai hakea matkahuollosta! Suosittelen kyllä vilpittömästi! En varmaan olisi itse ehtinyt täältä pikkukylästä lankakauppaan nopeemmin hakeen lankaa.

Minionssien neulominen siis jatkuu. Pahoittelen, että tämä bloggaukseni alku on vain minionssia, mutta lupaan, että teen joskus jotain muutakin ;) Kohta tarttee vähintään pipo vääntää, ettei sukat pursua korvista :D 
Alkaisihan se oleenkin jo ajankohtaista tuo joululahjojenkin neulominen. Vaikka tammikuussa alotinkin jo, on silti vielä jotain tehtävänä.