Kauluri lapselle

Ajattelin tehdä lapsilleni kaulurit ja halusin tehdä jotain helppoa ja paksusta langasta. Garnstudion sivut tuovat lähes aina inspiraatioavun, eikä pettänyt tälläkään kertaa. 

Löysin ohjeen nimeltä Amadeus. Ohjeen langan paksuus on suunnilleen sama, kuin Dropsin Andesissa. Kaapissani oli reilusti Andesia, joten päätin tehdä siitä. Julkaisin kuvan valmiista kaulurista Instagram-tililläni ja kaverini pyysi omalle lapselleen samanlaisen kaulurin. Eipä yhden tekemiseen mennyt kahtakaan tuntia, joten ei ollut iso vaiva tehdä toista. Yksi tosin olisi vielä tekemättä toiselle lapselleni, mutta en tiedä vaivaudunko, kun tuo ei näyttänyt heille kelpaavan kummallekkaan. Paitsi Nuuskamuikkusen hatun näköiseksi hatuksi.

Andes on ihanaa alpakkalankaa, jossa on 65% villaa ja 35% alpakkaa. Lanka on punottu kierittäen kahta lankaa toistensa ympärille. Jälki on hauskan näköistä ja lanka ihanan paksua ja pehmeetä. Tykkään neuloa Andesia, olen siitä pari peruspipoa ja yhdet lapaset joskus tehnytkin.

Ponchohuivi

Näin kaverillani kivan itse tehdyn huivin, mihin hän sitten kääriytyi, kun tuli viileä. Itse palelin ja vedin välillä takkia niskaan ja hetken päästä tuli kuuma takin kanssa. Vähän kateellisena tutkin kaverini huivia ja päätin tehdä vastaavanlaisen itsellenikin.

Lankana käytin Novitan Usvaa ja puikot olivat 4mm pyöröt 60cm kaapelilla.
Loin 144 aloitussilmukkaa ja neuloin noin 5cm 1o1n joustinneuletta suöjettuna neuöeena. Joustimen jälkeen jatkoin pelkällä sileällä 7krs, kunnes lisäsin yhden silmukan kierroksen kolmen ensimmäisen silmukan jäkeen ja toisen silmukan, kun kierrosta oli enää kolme silmukkaa jäljellä. Lisäykset toteutin langankierrolla, jonka sitten neuloin kiertäen oikein seuraavalla kierroksella. Lisäyksi tein noin 7 kerroksen välein. Lähinnä suht silmämääräisesti katselin, joko kannattaisi lisätä.
Lopussa neuloin taas joustinta. Sitä ei tullut ihan sitä viittä senttiä, sillä lanka alkoi loppuun kesken.

Kulutin tähän työhön tasan yhden kerän Usvaa, eli 100g. Työ jäi turhan lyhyeksi, olisi sittenkin kannattanut aloittaa toinenkin kerä ja jatkaa siitäkin vielä reilusti. Mutta ainakin kaulahuivina tämä menee. Ohuemman paidan kanssa venyy lyhyeksi ponchoksikin.

Työ oli mukavan aivoton työ iltaisen telkkarinkatselun lomassa, vaikka välillä pelkän oikean neulominen alkoi käymään tylsäksi.
Usva ei oikein ollut lempilankani neuloa. Vähän sähköisen hajuinen, kun lanka luisti puikoilla. Se jotenkin häiritsi.

Valokuvat ovat vähän surkeita, kun ei ole ketään kuvaamassa. Ponchokuvan otti 4v lapseni :)