#kikkelisukat

Sain vision, että eräs läheiseni ansaitsee joululahjaksi sukat, joiden varressa on kirjailtu penis. Tuumasta toimeen. Peniksen malli on kopioitu Raverlysta löytyvästä Cox sox -ohjeesta ja sydämet taiteilin itse väliin. En halua jakaa julkisesti kaaviota, etten vahingossakaan loukkaisi Cox soxien kehittäjän tekijänoikeuksia.

Kuvio on kirjailtu mukana työn edetessä. En ole kovin paljoa kirjoneuleita tehnyt ja tämä onkin onnistunin kirjoneuleyritelmäni ikinä, vaikka ei silti kovin täydellinen. Mutta loi minuun uskoa, että vielä joskus onnistun kunnolla kirjoneuleessakin. Muistin neulontaryhmistä löytyneistä vinkeistä, että kirjoneule kannattaa tehdä hieman isommilla puikoilla. Sukat neuloin 3mm puikoilla, mutta kuviossa oli 3,5mm puikot.

Sukat on tehty Novitan Nalle langasta ja kuviossa on joku vanha vyötteetön lanka, jonka löysin kätköistäni jossakin muutossani. Luultavasti Nallea sekin.

Sukat saivat Twitterissä huomiota osakseen ja saivat siellä oman hashtaginkin, siksi nimesin nämä #kikkelisukka:ksi. Kertoo paljon Twitterkuplastani ;)

Malli oli niin hauska, että ehkä joskus rohkaistun neuloon varsinaiset coxitkin.

Kämmekkäät

Sain tilaustyöksi kämmekkäät ja lankatoiveena oli Drops Delight. Minulla oli kaapissa sitä puolisentoista kerää, ei tarvinnut alkaa tilaileen lankoja.
Mallista ei tullut tarkkaa toivetta. Päädyin sitten tekeen valepalmikkojoustimen. Mielestäni tyylikäs ja ajaa asiansa.

Valepalmikko on jaollinen viidellä. Tein ensin 60 silmukalla, 15 per puikko kolmosen puikoilla. Siitä tuli aivan liian iso. Purin ja aloitin alusta 50 silmukalla. Nyt tuli sopivaa. Tein 3 mallikertaa ranteeseen ja 2 mallikertaa yläpäähän. Muutin ihan tavallista sileää neuletta. Peukalo on tavallinen aukkopeukalo.
Langat olivat marinoituneet kaapissani jo lähemmäs kolme vuotta. Oli kiva tunne saada edes osa niistä kulutettua. Työhön kului vajaa yksi kerä, 35g.

Virkatut heijastinsydämet

Kaapissa oli jo vuoden päivät lojunut pinkki heijastinlankakerä. Nyt päätin, että kun en akryylista innostu asusteitakaan tekeen, niin teenpä heijastimia. (Joo tiedän, tämä ei korvaa oikeeta heijastinta, mutta on hyvä lisä.) 

Olen aika surkea virkkaaja ja se kyllä vähän näkyykin sydänten muotopuolisuudessa.

Kerästä riittä hyvin neljään sydämeen. Viides olisi jäänyt kesken. Sydämiä virkatessa minulla välähti, että näinhän saan hoidettua semipakolliset lasten päiväkotitätien joulumuistamiset halvalla. Kaapista löytyi korttipohjiakin valmiiksi ja miesystävältäni saan avainrenksut. Renksu kiinni sydämeen ja teipillä renksusta korttiin kiinni ja jouluntoivotustekstit perään. Ja voilá, minulla onkin nyt käytännössä ilmaiseksi hoidetut joululahjat hoitotädeille!

Sydämen ohje oli tosi yksinkertainen. Katsoin jonkun vaan netistä ja sovelsin sitten itse.

Tässä jonkinlainen ohje:

Lanka: Svarta Fåret Galaxy
Koukku: 8mm

Tee 2 ketjusilmukkaa (kjs). Tee 2 kiinteää silmukka (ks) ekaan kjs:ään. Käännä työ. Tee 1 kjs uuden kerroksen aloittamiseksi. Virkkaa ks ekaan silmukkaan ja 2 ks viimeiseen. Käännä työ ja aloita kerros taas kjs:llä. Virkkaa yksi ks yhteen silmukkaan ja 2 ks aina kerroksen viimeiseen silmukkaan.
Jatka tähän malliin, kunnes kerroksessa on 8 silmukkaa (tai haluttu, parillinen määrä silmukoita). Käännä työ. Virkkaa 4 ks (tai puolet halutusta määrästä), käännä työ ja aloita uusi kerros kjs:llä. Virkkaa 4ks. Käännä työ. Virkkaa 2ks yhteen ja seuraavat 2ks yhteen. Katkaise lanka. Tee sydämen yläosan toinen puoli samalla tavalla aloittaen samalta puolelta kuin ensimmäinen.

Lankani oli aika paksua, ohje on siis paksulle langalle. Mutta samalla tyylillä ja useammilla kerroksilla toki onnistuu saada aikaiseksi isompi sydän.

Kätyritumput

Lapsi oli toivonut jo pidemmän aikaa keltaisia tumppuja, koska ne mätsää hänen kelta-sinisiin villasukkiinsa. Koska suutarin lapsilla ei ole kenkiä, ehdon myös saamaan lapselta noottia, etten ollut vieläkään tehnyt hänelle tumppuja.
No pitihän se sitten aloittaa ja purettuani keltaisen varren alun, päätinkin tehdä Kätyritumput pienelle kätyreistä innostuneelle lapselle.

Kävikin silleen hassusti, että ajatuksissani loin 10 silmukkaa per puikko, eli yhteensä 40 silmukkaa. Joustinvarsi menee sen verran suppuun, että iloisesti vain neuloin. Vaihdoin keltaiseen ja sileään neuleeseen, kunnes sitten tajusin, että 40 silmukkaa on ihan liian paljon 5 vuotiaalle lapselle. Ei huvittanut enää purkaa, joten tein vähän isomman Kätyrin. Sain tumput valmiiksi ja 5veeltä tuli taas noottia: "aina sä teet vaan itsellesi, etkä koskaan mulle!" No joojoo, mää tein vahingossa liian isot! Selitys meni läpi, etenkin kun aloitin heti pienempien teon. 

Pienempiin tuli 8 silmukkaa per puikko. Nyt tuli jo sopivan kokoinen. Pienempiin tein kiilapeukalon, isompiin aukkopeukalon. Kyllä kiilapeukalo vaan on mielestäni paljon kivempi tehdä, kuin aukkopeukalo.

Tumpuista tuli aika makeet! Nyt kuopuskin haluaa itselleen kätyritumput. Äääh, onks pakko? Kätyrit tulee korvista ulos :D

Polvisukat varpaista varteen

Helmikuussa Karnaluksin reissulta tarttui mukaan kerä paljon hehkutettua Regia Flourmania Coloria. Olin suunnitellut tekeväni ihan vain perussukat siitä, koska värit itsessään on niin kivat, että suotta kaunista lankaa "pilaa" millään erityisemmillä kuvioilla, sillä ei ne siinä kauheen hyvin edes näy.

Regiaa on hehkutettu ihanaksi ja riittoisaksi ja ja ja... Sadan gramman kerä maksaa Suomessa muistaakseni 12-13e luokka, Karnaluksissa maksoin siitä muistaakseni jonkun 8e.

Riittoisaa se kyllä oli, tein varpaista varteen -tekniikalla tarkoituksenani tehdä niin pitkät polvisukat, kun kerästä vain riittää ottaen langan sisältä ja päältä. Näinollen sukista tuli todella eripariset, mutta kun ovat väriltäänkin niin räväkät, niin ei haittaa yhtään. Oikeestaan vielä hienommat tuli!

Aiemmasta varpaista varteen -blogipostauksestani voi katsoa ohjeen, jolla tein sukat nilkkoihin saakka. Siitä eteenpäin en pikagooglauksella löytänytkään ohjetta, joten sovelsin itse. Lisäsin silmukkamerkit takaosien puoliväliin ja tein lisäykset aina toisiksi viimeiseen ennen silmukkamerkkiä ja silmukkamerkin jälkeen toiseen silmukkaan neulomalla silmukan kaksi kertaa, edestä ja takaa. Lisäyksiä tein 7-8 kerroksen välein, kunnes ympärys oli pohkeelleni sopiva. Loput neuloin vain joustinneuletta. Koska päättelyreuna on peruspäättelyllä aina hirvittävän tiukka siitä huolimatta, että yrittää päätellä mahdollisimman löysästi, päätin googlettaa vaihtoehtoisia päättelyitä. Löysin sitten joustavan päättelyn ohjeen ja päätin kokeilla sitä. Ohje osoittautui todellakin joustavaksi ja näin sain mukavan päättelyreunan sukkiin, eikä purista yhtään. Suosittelen kokeileen kyseistä päättelytekniikkaa ainakin varpaista varteen tehtyihin sukkiin!

Regian Flourmanian neulominen oli sujuvaa ja puikkoina oli tietenkin suosikkini KnitPron 3mm hiilikuitu ja kaapeli oli 100cm. Varmaan 2,5mm puikot olisi olleet paremmat tälle langalle. Muttakun ainakaan KnitProlla ei ole näitä vaihtopääpuikkoja enää 3mm:stä pienempinä.

Valmiiden sukkien viimeistely oli vähän ikävää, kun langasta lähti yksi säie purkautuun ja ryttääntyyn. Loppupeleissä langanpään päättely oli todella ruman näköinen, mutta onneksi ne on siellä sukan sisällä, ei siis haittaa mitään.

Sukista tuli ihanat ja aion käyttää näitä ainakin mustan mekon kanssa tuomaan väriä elämään!

Palmikkopipo

Novitan Syksy 2016 lehdessä oli ohje söpöön pipoon, jota koristi klassisen palmikkoneuleen lisäksi nypyt.
Langaksi oli merkattu Novitan Nordic wool, mutta halusin käyttää valmiiksi kaapissa olevia lankoja. 

Olin jo pari vuotta suunnitellut tekeväni palmikkoneuleisen pipon, mutta nyt vasta tuli miellyttävä ohje vastaan ja sattui oleen kaapissa siihen soveltuvaa lankaakin.

Langaksi valikoitui suht saman paksuinen Drops Puna, joka on 100% alpakkaa. Punaa mainostetaan luonnollisuudella ja värit ovatkin luonnonläheisiä.
Puna on todella pehmeä lanka ja neule käsissä tuntui erittäin lämpimältä. Mutta lanka pölisi aivan hirveästi. Siitä iso miinus muuten todella mukavalle langalle. Mustat vaatteet olivat täynnä vaaleita kuituja ja nenässä niitä oli myös.

Ohje oli helppo ja mallikerran oppi heti ulkoa. Oikealle ja vasemmalle kaartuvaa yksinkertaista palmikkoa ja nyppyjä. Nyppyjä olen tehnyt vain kerran aiemmin ja sillon jotenkin onnistuin saamaan ne kaikki nypyt neuleen sisäpuolelle. Nyt sentään sain ne ulkopuolelle näkyviin.
Palmikkoni ovat jostain syystä aivan eri näkösiä. En vaan sitten millään saa oikealle kaartuvaa palmikkoa siistiksi, kun taas vasemmalle kaartuva miellyttää silmääni.

Pipo tuntui päässä ihanalta. Pehmeältä ja lämpöiseltä. Teki mieli hillua pipo päässä kotona loppupäivä, mutta kyllä se tähän vuodenaikaan on aika kuuma silti. Syksyä odotellessa.

Lankaa kului 103g ja vähän päälle, koska eka tupsu lensi epäonnistuneena roskiin ja toka oli ihan liian pieni. Tupsun tein luonnonvalkoisesta 7 veljestä -langasta ja siksi se onkin ihan eri sävyä, kuin itse pipo. Olisi minulla vielä ollut kaksi täyttä 50 gramman kerää Punaakin, mutta ajattelin tehdä kämmekkäät taikka tumput samalla mallilla. Kunhan tässä ehdin ;)

Perussukat Maijasta

Gjestalin Maijaa on kovasti kehuttu. Vähän kuin Novitan Nalle, mutta parempi. No, mielestäni Novitan langat on karkeita. Maijaa neuloin kolmosen puikoilla, niinkuin Nalleakin neuloisin. Lanka oli vähän löyhäkierteistä ja siten toisinaan puikkoon tulikin vain osa langan säikeistä, eikä koko lanka. Sitten siihen nousi ruma silmukka, jos sen huomasi vasta seuraavalla kerroksella. Sukissa on jonkinverran virheitä tästä johtuen, kun telkkua katsellessani neuloin, enkä koko ajan tuijottanut käsiini. 

Lanka liukui mukavasti hiilikuituisilla puikoillani. Tallinnasta tuodut 15cm pitkät ja 3mm paksuiset KnitPron Karbonz -puikot on todellakin lempipuikkoni! Niillä on mukava tehdä sukkia.

Valmiita sukkia sovittaessani ne ei kutittaneet. Toisinkuin Nallella on usein tapana kutittaa minua. Siitä plussaa ja tällä kokemuksella valitsen mielummin Maijan, kuin Nallen.

Lanka oli pätkävärjättyä, joten aloituskohdalla on väliä, jos haluaa identtiset. Onneksi en ole perfektionisti, vaan tykkään eriparisukista. Värit on mieleeni. 

Sain nämä langat vaihtokauppana. Annoin tutulleni neljä käsityölehteä ja sain neljä kerää tätä lankaa. Omasta mielestäni ihan hyvä vaihtokauppa.

Lankaa kului 95g. Toiseen sukkaan meni yksi kokonainen 50g kerä ja muutama metri toisesta kerästä. Toiseen pariin otin iskemättömän kerän ja siitä jäi muutama metri lankaa jäljelle. Eli joko käsialani muuttui matkan varrella, tai kerien metrimäärillä on isot erot.

Suomi 100v Veteraanisukat

Itsenäisyyspäivän jälkeen alkaa Suomen 100v juhlavuosi. Tästä innostuneena muutamat tyypit sai päähänsä, että neulotaan joukolla sotaveteraaneille lahjoitettavat sukat. Facebookkin perustettiin ryhmä "Villasukat veteraaneille, Suomi 100 vuotta". Minäkin sinne sitten liityin ja päätin antaa oman osani hienoon keräykseen. Ajatuksena on neuloa ainakin yhdet, mielummin useammat sukat per jäsen. Myös alaraajansa menettäneitä muistetaan samalla teemalla, mutta syksymmällä tarkentuu, mitä heille tehdään.
Jos et ole vielä osallistunut, osallistu ihmeessä!

Malli on kaikilla sama, sotilaskotisukka. Väreistä on ryhmässä lista, mutta pohjana toimii harmaa ja sinivalkoiset raidat Suomen lipun mukaan.

Aion neuloa vielä ainakin kaksi paria, sillä langat riittävät niihin. Toisaalta tässä on vuosi aikaa neuloa ja malli on helppo ja kohderyhmä vaivan arvoinen, joten saatan aina välillä neuloa sukat jos toisetkin muiden töiden välillä.

Arm knitting huivi

Varmaan pari vuotta sitten eräs ystäväni pisti linkin Youtubeen arm knitting -videoon, eli käsivarsilla neulomiseen. Näytti ihanan helpolta ja päätin kokeilla. Sitten se unohtui. 

Novitan Syksy 2015 -lehdessä oli kuvalliset ohjeet ja asia muistui taas mieleeni, mutta en saanut aikaiseksi yrittää, vaikka langatkin oli jo valmiina.

Nyt on ollut päällä ihan mahdoton neulejumi, tekisi mieli neuloo, mutta mikään malli tai keskeneräisenä lojuva työ ei vaan houkuta. Myös kesä ja vähän kiireinen kulunut kuukausi vaikuttaa asiaan. Tänään yksin kotona istuskellessani päätin vilkaista lankakaappiin, jos vaikka inspis iskisi. Näin superpaksun villalangan. Siinähän se, nyt kokeilen arm knittingiä.

Useammasta vaihtoehdosta langaksi valikoitui ihanan muhkea Drops Polaris. 100% villaa ja todella paksu lanka. Tosin tämä lankavalinta ei ollutkaan niin fiksu näinkin lämpöisenä päivänä. Työn edistyessä huivi kasautui peitoksi reisille. Tulipa kuuma!

Arm knitting on todella helppoa ja nopeaa. Ei varmaan mennyt edes puolta tuntia, kun 200g Polarista oli neulottu käsivarsien avulla.

Lanka loppui kesken, joten huivista tuli vähän pöntön kokoinen, mutta saahan se olla väljä ja muhkea.

Jätin liian vähän lankaa silmukoiden luontipäähän, joten en pystynyt silmukoimaan huivia tuubiksi, vaan jouduin ompelemalla yhdistään päät. Saumasta tuli inhottavan paksu, mutta huivi on niin pehmeä, että en ainakaan sovittaessa ja kuvatessa tuntenut saumaa, kun sen niskan puolelle pistin.

Vierailu lankakauppa Vyyhdissä ja vauvan tupsumyssy

Olen tilaillut lankoja Vyyhdistä ja laittanut miestä noutaan tilaukseni, sillä hän pyörii työnsä takia paljon Helsingissä. Ja jotta säästäisin postikulut, hehheh. Jostain kumman syystä lankakaupassa vierailevat miehet jäävät helposti mieleen ja siten myös myyjä alkoi tunnistaan miesysyäväni. Myyjä sitten pyysi, että hän tuo minutkin näytille. No, käytiin toukokuussa Helsingissä ja tottakai minun piti mennä tarkistaan tämä asiakaspalvelun ihmepaikka ja lankojen karkkikauppa, jota muutama helsinkiläinen neulojatuttuni on kovasti kehunut. Olihan minulla myös tarve yhdelle Fabel -kerällekkin silloin, joten ei muutakun Vyyhtiin. 

Myyjä tajusi heti, kuka astui sisään, vaikka ei ollut koskaan tavannut minua livenä. Tai varmaan heti laski 1+1, kun näki miesystäväni. Myyjä jutteli kuin vanha tuttu ja palveli ensiluokkaisesti alusta loppuun. Jäätiin vielä keskusteleen ostotapahtuman jälkeen ja samalla hypistelin niin ihanan tuntuisia Drops Cloud -lankakeriä. Myyjä kysyi, että olenko kokeillut Cloudia. Vastasin, että en sillä en tiedä, mitä siitä tekisin. Hän antoi minulle lahjaksi yhden kerän ja käski tekeen vaikka pipon kavereiden tulevalle vauvalle. Yllätyin erittäin positiivisesti.
Vierailusta Vyyhdissä jäi erittäin hyvä mieli ja todella positiivinen asiakaskokemus. Voitte olla varmoja, että tulevatkin Dropsin lankaostokseni teen vastasuudessakin Vyyhdissä joko verkossa tai kivijalkaliikkeessä. Suosittelen Vyyhtiä! Omistaja on selkeesti omistautunut työlleen ja asiakkailleen ja verkkokaupassakin useammin asioivat muistetaan.

Mutta sitten itse työhön. Vauvan pipo siis piti tehdä. Garnstudion sivuilla löytyy pari pipo-ohjetta vauvoille näin paksulle langalle. Valitsin perus tupsupipon, jossa on korvaläpät. Vauva kun tulee oleen talvivauva. Ohjeeseen tästä linkistä.
Ohje oli todella helppo. Pienen kokonsa ja paksun langan ansiosta pipo valmistui nopeasti.

Pipo on ihanan pehmeä ja vähän käy kateeksi vauvaa, joka saa noin ihanan pehmeän pipon! Tykkään neuloa pehmeitä paksuja lankoja. Ehkä teen joskus jotain itsellenikin tästä langasta! Ehkä tämmöstä addiktoimista varten niitä näytekeriä annetaankin :D

Lankaa kului 26g eli pikkusen yli puolet kerästä. Korvaläppiin käytin ohjeesta poiketen 6mm puikkoja, koska en omistanut 7mm sukkapuikkoja. Itse pipon tein ohjeen mukaan 8mm pyöröillä tasona. Korvaläpistä lähtevät narut virkkasin 5mm virkkuukoukulla taas johtuen vajavaisesta varustetasostani. Minulla kyllä on 8mm koukku jossain. En tiedä missä...

Nappivarsisukat

Ison lähes vain oikeinneulotun villapaitaprojektin jälkeen totesin haluavani tehdä edes palmikkoa, jotta ei olisi pelkkää oikeaa silmukkaa tämä neulomiseni.
Novitan vanhemmassa Sukkalehdessä oli ohje kauniisiin nappivartisiin sukkiin. Ohje löytyy myös tästä linkistä. Mikäli oikein muistan, näistä taisi olla jokin buumikin aikoinaan Facebookin Voihan villasukka -ryhmässä. Mutta minähän olen tunnetusti vartin kärjestä ja innostun buumeista vasta, kun kukaan ei enää jaksa jakaa samoja ja taas samoja kuvia. ;)

Palmikkokuvio oli mukava ja helppo tehdä. Alussa piti vähän purkaa, kun jostain syystä sain aivoni vähän solmuun nurjalla puolella. Ja välillä unohtui tehdä napinläpi. Tämmöstä pientä säätöä, mutta valmistuihan ne silti noin kymmenessä päivässä. Projektin hitaasta valmistumisesta huomaa, että ei oikein ollut neulomisintoa, sillä en enää hirveesti välitä 7 Veljestä -langasta. Mutta yritän tuhota vanhoja varastoja pois, jotta saan antaa itselleni luvan ostaa uusia, mielekkäämpiä lankoja. Puikkoina käytin varressa Novitan 3,5mm peruspyöröjä 40cm kaapleilla ja kantapäässä ja sen jälkeen 3,5mm peruspuikkoja. Novitan pyöröissä on ihan kamala sauma! Lanka tarttuu kaapelin ja puikon liitoskohtaan kiinni ja liukuu huonosti. En yhtään tykkää neuloa niillä, mutta nyt ei ollut muitakaan puikkoja.

Napit ovat perintönapeistani pengottu lankaan sopivat napit, joita löytyy mahdollisimman paljon. Sain edesmenneiden isotätini ja isomummoni nappikokoelmat heidän kuolinpesiään tyhjennettäessä. Molemmat olivat parhaina aikoinaan kovia käsityöihmisiä ja jemmareita. Nappeja oli moneen lähtöön, mutta ihan paria laatua oli vaadittavat 8kpl tai enemmän.
Mielestäni napit sopivat näihin sukkiin kuin nenä päähän!

Lankaa kului 134g. Sukat punnitsin ennen nappien kiinnitystä.
Ainaoikeinneulottu kantapää sopii näihin sukkiin mielestäni hyvin, mutta reunasta ei kyllä tullut kovinkaan siisti. Loppupeleissä olen hyvin tyytyväinen sukkiin, vaikkakin muutamia huomautettavia juttuja löytyykin.
Siitä en tiedä, mitä näillä sukilla tekisin, sillä en itse tykkää pitää näin paksuja villasukkia. Ne menevät kaappiin odottaan omistajaansa.

Lepakkopaita

Joskus törmäsin mielestäni kivan näköiseen lepakkopaitaan jollain Facebookin monista neulontaryhmistä. Olihan tuo ohje pakko tallentaa puhelimeen, mutta vasta kuukausien päästä muistin koko ohjeen. Tästä pääset Koukuttamon blogiin ja sieltä linkistä ohjeeseen.

Ohje on superhelppo, mutta paita on suuritöinen, sillä silmukoita oli puikoilla enimmillään 600! Oli siinä viimesillä kerroksilla tekemistä! Etenkin kun itse olen sellainen, että mallikerta täytyy tehdä loppuun saakka, eikä voi jättää keskellä mallikertaa työtä lojuun. Tämä neulotaan pyörönä alhaalta ylös aina hihansuiden alareunaan saakka, kunnes sitten loppu paidasta tehdään tasona ja lopuksi ommellaan vain olkasaumat yhteen.

Alku sujui ohkaisesta langasta huolimatta joutuisasti, olihan minulla, työttömällä ihmisellä, reilusti aikaa neuloa. Kunnes sitten työt tulivat haittaamaan harrastuksia, supistui neulonta-aikani vain noin puoleentoista tuntiin illassa. Kokonaisuudessaan paidan valmistumiseen meni hieman alle kuukausi. Laitoin Instagramiin hashtagilla #neulepaitaranskulle muutaman kuvan työn etenemisestäkin.

Ohjeessa pyydettiin Malabrigo Sockia. Olen kuullut paljon kehuja langasta, mutta en ole itse vielä kyseistä lankaa raaskinut ostaa. En luota neuletaitoihini niin paljoa vielä, että raaskisin laittaa lähemmäs 100e yhden paidan lankoihin. Etsin sitten suht vastaavaa ja edullisempaa lankaa. Drops Fabel vaikutti olevan aika lähellä. Dropsilla oli sopivasti -35% ale, joten tämän paidan langat maksoi noin 20 euroa.  Ohje pyysi n 365g Malabrigoa, joten tilasin 400g Fabelia. No, eihän se 400g riittänytkään, vaan minun piti ostaa vielä yksi kerä lisää. Tietysti värjäyserä oli myyty loppuun. Onneksi toinen erä ei ainakaan omaan silmääni eronnut tuosta toisesta, joten itse en ainakaan huomaa sitä, että paidassa on kahden eri värjäyserän lankaa.
Valmis työ painoi 406g, ja muutama gramma menikin sitten langanpätkiin, joita en punninnut.

Olen myös aika laiska mittaileen ja laskeskeleen. Tiesin riskit, kun en tehnyt mallikappaletta. Noh, niinhän siinä sitten kvi, että käsialallani ja Fabelilla neuleesta tuli huomattavasti isompi, kuin piti. No, ohjeessa pyydettiin 2,5mm puikkojakin. Alussa kävi pikku moka ja otin vahingossa 3,5mm puikot! neuloin melkein koko alaosan joustimen sillä, kunnes tajusin, että nää puikot tuntuu liian isoilta 2,5 millisiksi! Vaihdoin puikot 3 millisiksi ja tein niillä neuleen loppuun. Eli se, että tämä M-kokoisen ohjeella tehty paita onkin suunnilleen kokoa XL, on ihan täysin oma vikani. Mutta jos tästä hakee positiivisuutta, niin ainakaan en ihan kauheen nopeesti liho neuleesta yli. Vai pitäisiköhän kokeilla pestä se 60 asteessa? ;)
Puikotkin katkesi kerran työn aikana. Minulla oli puiset Knitpron vaihtopääpuikot. Hankin tilalle hiilikuituiset vaihtopäät, luulisi ettei heti katkea! Vaihtopäillä oli helppoa tehdä, sillä kaapelia piti aina välillä vaihtaa suurempaan kokoon. Parhaimmillaan minulla oli 120cm kaapeli puikkojen välissä! Pienemmälle kaapelille oli myös hyvä jättää työn loppupuolella silmukoita lepäämään, kun pyöröstä siirryttiinkin tasona neulomaan.

Tykkään neuloa samalla, kun katselen telkkua. Tätä paitaa tuli neulottua monta iltaa ja myös lähes kaikki katsomani jääkiekon MM 2016 pelitkin meni joutuisasti paitaa neuloen. Yksinkertainen, sileä neule on pidemmän päälle tylsää, mutta sitä tehdessä ei tarvitse katsella käsiään, vaan voi huoletta tuijottaa telkkaria, jopa sitä nopeatempoista jääkiekkoa!
Seuraavaksi silti täytyy varmaan tehdä vähintäänkin palmikkoneuletta.

Kuvan on muuten ottanut vajaa 5v poikani. Kyllä me siitä vielä hyvä äidin bloggausapuri tehdään!

Ylipolvensukat

Eräs ystäväni huuteli Facebookissa ihmisen perään, joka tekisi hänelle ylipolvensukat. Olin jo aiemmin ihastellut Novitan vanhemman Sukkalehden ohjetta ylipolvensukille, mutta en ollut saanut aikaiseksi kokeilla. (Löytyypä tuo ohje myös tästä linkistä.) Heti tuli tämä ohje mieleen ja päätin luvata neuloa hänelle sukat.

Ohje on Novitan Nalle -langalle, joten ei muutakuin kauppaan ostaan Nallea. Ohje pyysi 38-39 kokoon 250g lankaa, eli kolme kerää piti ostaa. Loppupeleissä juuri tuon kokoisiin sukkiin kuluikin omalla käsialallani vain 180g lankaa, eli yksi sadan gramman kerä onkin nyt sitten ylimääräisenä.

Polvi- ja ylipolvensukkiin tarvitsee ylös paljon silmukoita ja ne "ylimääräiset" jakautuvat ensimmäiselle ja neljännelle puikolle. Tuntui hassulta neuloa sillain, että kahdella puikolla oli 14 ja kahdella puikolla 26 silmukkaa. Tuntui, ettei 26 silmukan puikko mahdu käteen kunnolla. Nopeesti siihen sitten tottui ja oli kiva kun pääsi kaventamaan niitä ylimääräisiä pois.

Pitsiraidan mallikerta oli vain 6 silmukkaa leveä ja 4 riviä korkea. Mallikerran oppi heti, joten ei muutakuin aivot narikkaan ja  neulomaan. Varren pituus on 56cm, mutta se valmistui yllättävän nopeasti, kun neuloi aina, kun oli aikaa. Ja sitä aikaahan tässä työttömänä toisinaan riittääkin. Illalla telkun ääressä ja päivällä lasten leikkejä vahtiessa sai paljon aikaan.

Ennen en tykännyt neuloa Nallesta sen ohuuden takia, mutta nykyään on melkein toisinpäin. Tykkään tehdä ohuita sukkia ja Seiskaveikasta tehdyt tuntuvat liian paksuilta. Nalle on kuitenkin hieman paksumpaa, kuin suosimani sukkalangat, niin nämäkin sukat valmistuivat yllättävän nopeasti. Puolisentoista viikkoa näitä tikkailin.

Olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen ja mielestäni yksinkertainen on kaunista. Mielestäni nämä grafiitinharmaat sukat yksinkertaisella pitsiraidalla suorastaan tihkuvat seksiä. Kohta melkein täytyy tehdä itsellekkin samanlaiset.

Suklaiset Wellenmuster -sukat

Joskus törmäsin ihanan suklaisen näköisiin haitarivartisiin sukkiin Facebookin Voihan villasukka -ryhmässä. Ihastuin tähän ruskean ja valkoisen yhdistelmään ja sen aiheuttamaan sukaliseen mielikuvaan ja jätin asian hautumaan to do -listalleni. Nyt tuli tilaisuus tehdä, kun halusin tehdä jotain nopeeta ja helppoa odotellessa tilaushuivin lankojen saapumista, kun en malta olla neulomattakaan.

Wellenmuster on aaltokuvio, nimikin sitä kuulemma merkitsee (itse en kyllä osaa yhtään saksaa, paitsi kaljan osaisin tilata).  Ohjeen bongasin joskus jostain blogista ja kirjoitin sen ylös. Muistelisin lukeneeni, että on joku vanhempi ja ilmeisesti saksalainen neulemalli, eikä ns kenenkään oma, joten voin varmaan kertoa, kuinka kuvio syntyy. Se on hyvin yksinkertainen:

3 s oikein, 3 s nurin yhteensä 3 kerrosta
3 kerrosta kokonaan nurjaa
3 s nurin, 3 s oikein yhteensä 3 kerrosta
3 kerrosta kokonaan oikeaa
Mikäli käytät useampaa, kuin yhtä väriä, niin tasaisen värinvaihtokohdan saat, kun neulot viimeisen oikean kerroksen seuraavalla värillä.

Sukkia oli mukavan helppo neuloa. Tuli neulottua nopeasti, kun varressa mietti, että yksi mallikerta vielä..no jos vielä toinen.. Jalkaterässä on aina neljä kerrosta yhdessä raidassa, niissäkin mietti, että vielä yksi raita..no jos vielä yksi...

Lankana oli Novitan 7 veljestä ja puikkoina 3,5mm bambut. Lankaa kului n. 120g.
Yleensä en tykkää neuloa seiskaveikkaa sen karkeuden takia, mutta tuo valkoinen olikin paljon pehmeämpää, kuin tummemmat värit. Joskus jonkun kuulin sanoneen vastaavaa, mutta ajatus tuntui hassulta. Mutta kyllä se vaan niin tuntui olevan. Iso ero esimerkiksi minionsukissa käytettävään tummansiniseen!

Vauvan peitto

Kaksi vuotta sitten neuloosini ollessa suunnilleen pahimmillaan sain aivopierun alkaa tekeen vauvan peittoa vanhimman veljeni vauvalle ristiäislahjaksi. Maaliskuussa nuorempi veljeni sai vauvan, joten tunsin, että minun täytyy tehdä tällekkin vauvalle peitto ristiäislahjaksi.
Tässä peitossa on käytetty Novitan Tivoli -lankaa, joka on akryylia. Reunuksen tein Novitan 7 veljestä -langasta.
Aloin tekemään juuri tätä peittoa sille vanhemman veljeni vauvalle, mutta muutaman rivin jälkeen vaihdoinkin suunnitelmaa ja tein toisenlaisen. Tämä peitto siis jäi kesken ja pyöri keskeneräisten laatikossa kaksi vuotta. Jatkoin aina sillontällön, mutta aika vähän sitä tuli tehtyä, koska sille ei ollut saajaakaan.
Kun kuulin nuoremman veljeni vaimon olevan raskaana, muistin taas keskeneräisen peiton ja päätin, että tästä tulee ristiäislahjapeitto. Isoimman neulontabuustin peittoa kohtaan sain vasta vauvan synnyttyä.

Peitto itsessään on siis Novitan Tivolia. Loin 100 silmukkaa 4mm paksuille pyöröille. Keriä oli kaksi, joten posotin vain ainaoikeaa neulosta molemmat kerät loppuun saakka. Reunukseen virkkasin valkoisella 7 veljestä -langalla ensin kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita ja reunahörhelön tein näin: 6 pylvästä yhteen silmukkaan, kiinteä silmukka  kahden silmukan päähän, kaksi silmukkaa väliä ja 6 pylvästä yhteen silmukkaan, kiinteä silmukka kahden silmukan päähän. Ja tätä kaavaa toistin koko peiton ympäri. Ihanan yksinkertainen ja helppo. Vaikka kaksi iltaa menikin jo pelkän reunuksen tekoon. Neulontailtani on siis yleensä noin 1,5h pitkä siitä, kun saan lapset nukkuun siihen, kun menen itse nukkuun,

Peitto oli helppo, mutta suuritöinen ja vei aikaa kokonaisuudessaan kaksi vuotta. Ja peitto on hyvissä ajoin valmiina, kuukausi ennen ristiäisiä. Toisen veljen lapsen peitto valmistui suunnilleen kaksi päivää ennen ristiäisiä.

Täytyisikö alottaa tekeen taas uutta peittoa jo nyt, jos joku sisaruksistani päättää taas lisääntyä? Ehkä saisin sen valmiiksi ajoissa. Ehkä.
Kolmelle olen täti, mutta neuloosi ei ollut vielä iskenyt, kun ensimmäinen veljenlapsi syntyi.

Koristetyynynpäällinen jämälangoista

Novitan Kesä 2016 lehdessä oli kivan koristetyynynpäällisen ohje Isoveli -langasta. Olin viime vuonna saanut työkaveriltani ison kassillisen lankaa sisältäen mm noin puoli kiloa Isoveljeä erikokoisina kerinä. Omissa varastoissani oli myös pieniä jämäkeriä Dropsin Big Fabelista, joka on saman paksuista Isoveljen kanssa. 

Olen tänä vuonna pitänyt kirjaa lankojen ostoista ja käytöistä. Yritän pitää käytön ostoja korkeammalla tasolla, joten päädyin tekeen tyynynpäällisen jo olemassaolevista langoistani yhdistellen Isoveljeä ja Big Fabelia.

Työ oli mukavan helppo ja palmikkokuvion mallikerran oppi heti. Muutaman illan tätä väänsin telkkarin katselun ohella. 

Puikkoina käytin bambuisia 6mm pyöröjä 60cm kaapelilla. Päättelyyn otin avuksi 9mm puikon. Siten sain yläreunasta sopivan väljän, jolloin se olikin saman levyinen alareunan kanssa.

Sisustyyny maksoi Ikeassa 2e. Halvalla siis pääsin ja sain kivan väriterapeuttisen sohvatyynyn.

Lankaa kului 320 grammaa. Sain mukavasti kirittyä lisää etumatkaa lankojen tuhoamisessa suhteessa ostoihin. Tilanne on tällä hetkellä n. 1400g tuhottua lankaa ja n. 800g ostettua lankaa tänä vuonna.
Eli kai ihan vaikka aprillipäivän kunniaksi saa tilata lisää lankaa, onhan tuo ero ihan selkeä! ;)

Kauluri lapselle

Ajattelin tehdä lapsilleni kaulurit ja halusin tehdä jotain helppoa ja paksusta langasta. Garnstudion sivut tuovat lähes aina inspiraatioavun, eikä pettänyt tälläkään kertaa. 

Löysin ohjeen nimeltä Amadeus. Ohjeen langan paksuus on suunnilleen sama, kuin Dropsin Andesissa. Kaapissani oli reilusti Andesia, joten päätin tehdä siitä. Julkaisin kuvan valmiista kaulurista Instagram-tililläni ja kaverini pyysi omalle lapselleen samanlaisen kaulurin. Eipä yhden tekemiseen mennyt kahtakaan tuntia, joten ei ollut iso vaiva tehdä toista. Yksi tosin olisi vielä tekemättä toiselle lapselleni, mutta en tiedä vaivaudunko, kun tuo ei näyttänyt heille kelpaavan kummallekkaan. Paitsi Nuuskamuikkusen hatun näköiseksi hatuksi.

Andes on ihanaa alpakkalankaa, jossa on 65% villaa ja 35% alpakkaa. Lanka on punottu kierittäen kahta lankaa toistensa ympärille. Jälki on hauskan näköistä ja lanka ihanan paksua ja pehmeetä. Tykkään neuloa Andesia, olen siitä pari peruspipoa ja yhdet lapaset joskus tehnytkin.

Uutta oppimaan: Varpaista varteen sukat kaksi kerralla

Pitkän aikaa olen miettinyt tarttua härkää sarvista ja opetella tekeen kaksi sukkaa kerralla, mutta olen ajatellut sen olevan jotenkin hankalaa. Kävin sitten kavereilla kylässä, missä yksi neuloi kahta sukkaa samaan aikaan. Otin puheeksi aiheen ja hän laittoi minulle linkin Novitan Magic Cast On -tekniikan ohejisiin, joilla saa helpon aloituksen varpaista varteen -tekniikalle.
Seuraavaksi etsin ohjeen kahden kokonaisen sukan tekoon, sillä tuossa linkissä olikin vain kärjen ohjeet. Hyvän ja helppolukuisen ohjeen löysin A-nanan blogista, tässä linkki. Ohje oli niin helppo ja hyvillä kuvilla varusteltu, että varmasti Sinäkin onnistut, ellet ole vielä uskaltanut kokeilla!

Magic cast onin ja pyöröpuikkojen tekniikka tuotti vähän päänvaivaa, mutta ensimmäisen aloituksen solmuun menon jälkeen tajusin tokalla yrityksellä idean. Jos et ole vielä tehnyt kaksia samaan aikaan, kannattaa ensin harjoitella yhtä kerrallaan pyöröillä. Itse tein kärjen yhdelle sukalle ja tajusin idean, purin sen ja aloitin alusta kahdella sukalla.

Langaksi valikoitui joku kellarini kätköistä löytynyt useamman vuoden vanha vyötteetön lanka, jonka epäilen olevan Novitan Nallea. Ajattelin nuukuuksissani, etten käytä parempia lankojani tähän kokeiluun, jos se ei onnistukkaan, valitsin sitten jonkin vanhan ohjeeseen sopivan paksuisen langan.

Kärkien teko oli ehkä hankalin juttu, koska se oli se täysin uusi juttu ja siitä tämä alkoi. Kärkien jälkeen tuli posotettua suoraa neuletta pidemmän matkaa. Kantalappu oli helppo tehdä, ihankuin perussukassa tekisi sileän kantalapun. Kantalapun kääntökin tapahtui samanlailla, piti vain tehdä käännöt yksi sukka kerrallaan. Käänne tulee ylhäältä alotetuissa sukissa aina kantapään alle, tässä se taas tuli kantapään taakse. Ainakin sovittaessa tuntui, että se istui jalkaan näin paremmin, kuin ylhäältä alas tehdyissä.

Tein kavennukset, minkä jälkeen aloin tekeen 2 oikein 2 nurin joustinneuletta niin pitkälle, kuin lankaa riittä. Kerähän oli vajaa, joten varsista tuli aika lyhyet. Lankaa oli ja kului 57 grammaa.

Olen todella iloinen siitä, että uskalsin yrittää uutta ja kaikenlisäksi onnistuin siinä! Onnistumisista tulee aina hyvä mieli.

Nopea välityö: "Jamaica" kauluri

Tilasin joskus Dropsin Eskimo -lankaa tehdäkseni jamaicapipon lasteni isän veljelle, mutta en saanut aikaiseksi ennen eroa. Pitkään mietin, mitä noilla langoilla tekisin. Viimevuotisissa bloggauksissa löytyy virkattu lippapipo. Sen langat kuului samaan satsiin. Lippapiposta jäi yli vähän punaista ja puolisen kerää mustaa. Vihreä ja keltainen jäivät käyttämättä.

Samasta ohjeesta päätin tehdä kaulurinkin. Hyvin yksinkertainen. 56 silmukkaa. 5 kerrosta pylväitä, jonka jälkeen 4 silmukan kavennukset. Sitten loppumatka pelkkiä pylväitä.

Ajatuksena oli tuhota kaikki Eskimot, siksi väritkin vain alkavat siitä, mihin edellinen sattui loppuun. Aloitin vihreästä ja tuhosin koko kerän. Punainen ja musta riitti sen, mitä lippapipon jämistä riitti. Keltaisen meinasin tuhota myös kokonaan, mutta kauluri alkoi oleen jo aika korkea. Ehkä loput käytän vaikka patalappuihin. 

Ihan ei ole kukkanen, mutta tämä oli vain tämmönen välityö. Nopea oli, ihan pari tuntia meni. Tykkään virkata Dropsin Eskimoa, enkä yleensä edes kauheesti tykkää virkata.

Lankaa kului 98g.

Perussukat Austermann Stepistä ja käynti Karnaluksissa

Käytiin miesystäväni kanssa Tallinnassa ja tottakai oli pakko käydä tsekkaamassa paljon hehkutettu Karnaluks. Satamasta oli noin 2km kävelymatka, meillä varmaan hieman enemmänkin, kun ei se suunnistus niin yksinkertaista ole kartalla, josta puuttuu kadunnimiä. Mutta kaikki kunnia ihanalle miesystävälleni, joka oli puolestani googlannut sijainnin ja ohjeet, joilla löytää perille. Ei nimittäin ollut mitenkään näkyvällä paikalla ja sisälläkin joutui kiipeileen rappusia, ennenkun saapui oikealle ovelle.

Sisällä Karnaluksissa ensivaikutelma oli aika homssuinen ja sekainen. Käytävät hirvittävän ahtaita ja pahvilaatikkokasoja päällekkäin. Mutta jos ei antanut pahvilaatikkopaljouden haitata, niin kyllähän se käsityöihmisen taivas oli! Lankoja oli mahdottoman paljon! Pieni hulluus ja valinnanvaikeus meinasi iskeä. Matkabudjetti ei ollut kauhean iso, joten tyydyin vain kolmeen lankakerään, yksiin puikkoihin ja kukkaronkehykseen. Ostin lankoja, joita en ole Suomesta tohtinut ostaa. Austermann Stepiä ja Regia Flourmania Coloria yhdet kerät, sekä Alizea, johon en itse ainakaan ole törmännyt Suomesa. En tosin kauheen monia eri lankakauppoja ole täällä ehtinyt koluaankaan. Sukkalangoiksi ostin, sillä rakastan ohuita villasukkia! Ovat niin käteviä kaikissa kengissä, jopa lenkkareissa!
Halusin myös kokeilla uudenlaisia puikkoja perus Novitojen sijaan. Olisin halunnut kantikkaat KnitPro Cubicsit, mutta niitä ei ollut haluamassani koossa. Tiukka budjetti myös esti ostamasta haaveilemaani isompaa settiä eri kokoja. Löysin sitten 15cm pituiset KnitPron Karbonz -puikot ja kooksi valikoitui 3mm. Olen Facebookin neulontaryhmissä lueskellut, että ne ovat lyhyemmän pituutensa takia kätevämmät villasukkien neulonnassa, kuin perus 20cm pitkät. Ja olen kyllä samaa mieltä nyt!

Ensimmäisenä puikoilleni pääsi aloeta ja jojobaöljyä sisältävä Austermann Step. Ihan tavalliset perussukat pääsin tehdä, ne on kuitenkin kätevimmät arjen käytössä. (Seliseli, laiskotti, enkä jaksanut alkaa ohuesta sukkalangasta väsään mitään erityisempää vielä.) Uudenlaisten puikkojen kanssa neulontatuntuma oli aluksi vähän hakusessa, mutta nopeesti niihin tottui. Puikkojen paketin kyljessä luvattiin pehmeätä ja lämmintä tuntumaa, ja sitä se kyllä oli. Puikot ovat ihanan kevyet, eikä 15cm puikot ole niin paljoa tiellä, kuin pidemmät. Lanka luisti hienosti puikoilla, eikä kuulunut älytöntä kilinää ja kalinaa. Kädetkään ei hikoillut puikkoja vasten. Lankaa oli mukava neuloa, mutta ei aiheuttanut mitään suurempaa vau -efektiä.
Yleensä en harrasta pätkävärjätyissä raitojen tasaamista. Enkä tehnyt sitä nytkään. Sattuipa vain sopivasti raidat tasaantuun, vaikka aloitin uuden sukan siitä, mihin ekan sukan langan katkaisin.
100g kerä on kyllä todella riittoisa. Tein ihan perussukat peruspituisella varrella, eikä kulutus ollut kuin 58g, vaikka kavionikin on sievä 41. Täytyisi opetella varpaista varteen looppausmenetelmä, niin saisi tehtyä hyvinkin pitkät sukat yhdestä kerästä.
Sukat tuntuivat jalassa taivaallisen pehmeiltä ja lämpöisiltä olematta yhtään hiostavat. Juuri sitä sukiltani odotankin! Toivottavasti kestävät myös pesua ja kulutusta.
Ehkä voisin joskus jämistä tehdä varrettomat sukat, niihin lanka varmaan vielä riittää.

Huppuhuivi

Tukholman reissulla käteeni tarttui ihanan silkkinen ja pehmeä Drops Brushed Alpaca Silk -lanka. Koostumus on 77% alpakkaa ja 23% silkkiä.
Olihan tuo lanka saatava heti käyttöön, kun alkoi tekeen mieli neuloa huivi. Ohjeita katsellessani totesin olevani aivan alivarusteltu puikkojen suhteen. Löysin helpolta vaikuttavan ohjeen Maid Marian -tyyppiseen huiviin Garnstudion sivuilta. Puikkosuositus oli 9mm, minulla oli vain 8mm puikot. Tietty hätäisenä ihmisenä päätin alkaa tekeen 8mm puikoilla. Eihän tässä ole aikaa odotella tilaisuutta ostaa oikeen kokoisia ;)

Neuloin kaksinkertaisella langalla S koon ohjeilla. Huivista ei juuri tullut ohjeen kaltainen, sillä kauluriosa jäi aivan liian tiukaksi. Ehkä olisi kannattanut tehdä isoimman mukaan, sillä minulla on aika leveät hartiat. Toki millin pienempi puikkokokokin saattoi  tuoda osansa tiukkuuteen. Mutta toisaalta alakappaleesta tuli niin pitkä, kuin pyydettiin. Eli isomman koon olisin tarvinnut. Mutta mukavan lämmin kaulurihuppuhuivijuttu siitä tuli. Kyllä se vielä käyttöön tulee tuulettomana päivänä.

Huivi tehtiin kahtena suorakulmaisena kappaleena, jotka piti ommella yhteen. Ohjeesta poiketen en ommellut, vaan virkkasin kaksinkertaisella langalla 6mm koukulla käyttäen piilosilmukoita. Saumoista ei tullut kovin kauniit. Saumoissa minulla on muutenkin parantamisen varaa, sillä aiemmin tehdyssä lapsen neulepuserossa on ihan yhtä rumat saumat, vaikka ne on ommeltu kiinni. Eli jos jollain lukijalla on just täydellinen osien yhdistelyvinkki, niin saa heittää vinkkiä kommentilla!

Lanka oli aika pöllyävää. Mustat kotihousuni olivat ihan pinkissä haituvassa aina neulomisen jälkeen. Mutta lanka oli silti ihanaa! Taidan olla vähän rakastunut Dropsin lankoihin! Tähän mennessä vain ohuempi Delight ei ole juuri ollut mieleeni.

 

Lankaa kului 81g plus päätellyt langanpätkät. Eli neljä kerää pitää ostaa. Saatan vielä joku päivä tehdä tästä ihanan silkkisestä alpakkalangasta uuden huivin, mutta nyt suunnitteleen seuraavia projekteja.

Ihastus -sukat.

Halusin kokeilla jotain uutta perussukkien ja Olgien ohella. Ohje näihin Ihastuksiin löytyi Novitan uusimmasta Sukkalehdestä.
Lankana käytin Novitan 7 veljestä -lankaa. Tuntuipa karkealta neulottavalta edellisen blogitekstin Baby Ullin jälkeen! Ja valmistui nopeesti, seiskaveikka on reilusti paksumpaa!

Aloitin näitä sukkia jo vuoden 2015 loppupuolella, mutta tein vain toisen sukan valmiiksi ja välissä tilaustyöt.

Loppupeleissä ohje oli todella helppo! Sukkalehdessä on vaihekuvilla varustetut ohjeet tuolle kukkaraidalle.
Minulla vaan sattu ekan sukan ekassa kukkaraidassa metalliset puikot kiliseen pois, sillä nuo pidennetyt silmukat jäi aika löysiksi. Facebookin "Voihan villasukka!" -ryhmästä saa aina avun, sieltä kehoitettiin käyttään puisia tai bambuisia puikkoja kukkaraitaan. Kokeilin, eikä enää liukunu puikko pois silmukoista! Mutta koska olin alottanut metallisilla ja tehnyt ekan sukan tokaan raitaan saakka metallisilla, en viitsinyt käyttää bambuja kuin kukkaraitojen teossa. Mutta voi kuinka kevyiltä ne bambupuikot tuntuivatkaan verrattuna peruspuikkoihin!

Näissä sukissa on ranskalainen kantapää. En ollut koskaan aikaisemmin kuullutkaan moisesta. Mutta oli helppo tehdä ohjeita seuraten ja istuvuudeltaan tuntuu vähän mukavemmalta, kuin se perus vahvistettu kantapää.

En kuitenkaan noudattanut ohjetta ihan orjallisesti joka paikassa. Tilaustöiden teko sukkien välissä oli siinä mielessä virhe, että unohdin muutaman soveltamani kohdan, eikä siten tullut ihan identtiset sukat. Mutta ehkä sitä ei käytössä huomaa.

Vauvan junasukat ja tumput, vuoden ekat työt sekä pari ajatusta alkaneelle vuodelle

Tuttavani pyysi minua tekeen vauvalleen sukat ja tumput ilman peukaloa ja samalla itselleen vielä sukat.

Ei varmaan ole olemassa mitään söpömpää, kuin vauvan junasukat. Paitsi vauva, joka pitää junasukkia jaloissaan. Tätä työtä tehdessäni melkein pystyi aistiin vauvantuoksun. (Eikä kerrota kellekkään, että melkein meinasi vauvakuumekkin nostaa päätään.) Tumppuja neuloessani näin sieluni silmin pienen tuhinapakkauksen nukkumassa ja hieromassa naamaansa pienillä nyrkeillään. Siinä sitä sitten vauvapehmeissä unelmissa neulominen sujui joutuisasti.

Lankana käytin minulle uutta tuttavuttaa: norjalaista Sandness Garnin Lanett Babyull -lankaa, joka on 100% merinovillaa. Ihanan pehmeetä neulottavaa! Puikot olivat 2,5mm. Yleensä en tykkää neuloa niin pienillä puikoilla, mutta vauvan neuleet on niin nopeita, että valmistuu joutuisasti pienilläkin puikoilla. Ja tämä lanka oli niin ihanan pehmeetäkin, että jotenkin sitä oli mukava neuloa pienilläkin puikoilla.

Junasukat tein Lankahelvetin blogista löytämälläni ohjeella: 40 silmukkaa, 10 per puikko. 12krs 2o2n, 4krs nurin, 4krs oikein, 4krs nurin. Toista vielä kerran ja lopuksi 12krs 2o2n. Sitten kantapää. Kantapään jälkeen 4krs nurin, 4krs oikein, kunnes "ruttuja" on sukassa 3kpl. Tämän jälkeen päättelin sukat leveällä nauhakavennuksella.

Tumput tein junasukkien tyylillä, mutta 8 silmukkaa per puikko.
4krs nurin, 4krs oikein, kunnes "ruttuja" on 4kpl. Sen jälkeen 10krs 1o1n joustinneuletta. Joustimen jälkeen 18krs ainaoikeeta.
Kärkikavennukset:
1krs: 2o, 2o yhteen, toista koko kerros
2krs: kaikki oikein
3krs: 1o, 2o yhteen, toista koko kerros
4krs: kaikki oikein
5krs: 2o yhteen, toista koko kerros
Vedä lanka loppujen 8 silmukan läpi ja päättele.

Äidille tein ihan tavalliset Olgasukat. Käytin kahta eri lankaa. Yksi raita on 4 kerrosta korkea. Violetti on Gjestal Maijaa ja musta jokin tuntematon lahjoituksena saatu vyötteetön lanka. Epäilen sen olevan Nallea, ainakin vahvuus on suunnilleen sama.
Maija oli minulle uusi tuttavuus puikoilla. Tykkäsin kovasti. Huomattavasti pehmeempää kuin tuo musta lanka. Tekikin kivan kontrastin, kun toinen on ihanan pehmeää ja toinen vähän karkeampaa.
Tein sukat 3mm puikoilla 14 silmukkaa puikolla.

Extrana tein toisetkin junasukat. Tai oikeestaan tein nämä pastellioksennuksen väriset sukat ennen pinkkejä. Lanka on Nalle Taika. Piti tehdä tumputkin samasta langasta, mutta muutenkin jämäkerästä ei enää olisi riittänyt lankaa tumppuihin. Puikot 3mm.

Päätin alottaa seuraan langan kulutusta suhteessa ostoihin. Tein ihan vaan paperille sarakkeet ostoihin (ostopäivä, langan merkki, grmammamäärä ja hinta) ja kulutukselle (päivämäärä, mitä valmistui, langan merkki, paljonko lankaa kului, ja jos tilaustyö niin paljonko veloitin).
Ihan mielenkiinnosta päätin seurata. Ja ehkä vähän sekin mielessä, että jos vuoden aikana pystyisi ostaan vähemmän, kuin kuluttaa. On tuo lankavarasto kuitenkin päässyt suht isoksi.
Jossain kohtaa voisinkin yrittää siirtää paperilta tiedot Exceliin. Se tosin vaatisi kyseisen ohjelman käytön opettelun!

Nyt ajattelin jatkaa yhdet sukat loppuun, jotka jätin tilauksen takia kesken. Sitten pitäisi etsiä kiva huiviohje Tukholmasta ostamilleni Drops Brushed Alpaca Silk -langoille. Ellei sitten tule joku muu kiva idea mieleen.