Vierailu lankakauppa Vyyhdissä ja vauvan tupsumyssy

Olen tilaillut lankoja Vyyhdistä ja laittanut miestä noutaan tilaukseni, sillä hän pyörii työnsä takia paljon Helsingissä. Ja jotta säästäisin postikulut, hehheh. Jostain kumman syystä lankakaupassa vierailevat miehet jäävät helposti mieleen ja siten myös myyjä alkoi tunnistaan miesysyäväni. Myyjä sitten pyysi, että hän tuo minutkin näytille. No, käytiin toukokuussa Helsingissä ja tottakai minun piti mennä tarkistaan tämä asiakaspalvelun ihmepaikka ja lankojen karkkikauppa, jota muutama helsinkiläinen neulojatuttuni on kovasti kehunut. Olihan minulla myös tarve yhdelle Fabel -kerällekkin silloin, joten ei muutakun Vyyhtiin. 

Myyjä tajusi heti, kuka astui sisään, vaikka ei ollut koskaan tavannut minua livenä. Tai varmaan heti laski 1+1, kun näki miesystäväni. Myyjä jutteli kuin vanha tuttu ja palveli ensiluokkaisesti alusta loppuun. Jäätiin vielä keskusteleen ostotapahtuman jälkeen ja samalla hypistelin niin ihanan tuntuisia Drops Cloud -lankakeriä. Myyjä kysyi, että olenko kokeillut Cloudia. Vastasin, että en sillä en tiedä, mitä siitä tekisin. Hän antoi minulle lahjaksi yhden kerän ja käski tekeen vaikka pipon kavereiden tulevalle vauvalle. Yllätyin erittäin positiivisesti.
Vierailusta Vyyhdissä jäi erittäin hyvä mieli ja todella positiivinen asiakaskokemus. Voitte olla varmoja, että tulevatkin Dropsin lankaostokseni teen vastasuudessakin Vyyhdissä joko verkossa tai kivijalkaliikkeessä. Suosittelen Vyyhtiä! Omistaja on selkeesti omistautunut työlleen ja asiakkailleen ja verkkokaupassakin useammin asioivat muistetaan.

Mutta sitten itse työhön. Vauvan pipo siis piti tehdä. Garnstudion sivuilla löytyy pari pipo-ohjetta vauvoille näin paksulle langalle. Valitsin perus tupsupipon, jossa on korvaläpät. Vauva kun tulee oleen talvivauva. Ohjeeseen tästä linkistä.
Ohje oli todella helppo. Pienen kokonsa ja paksun langan ansiosta pipo valmistui nopeasti.

Pipo on ihanan pehmeä ja vähän käy kateeksi vauvaa, joka saa noin ihanan pehmeän pipon! Tykkään neuloa pehmeitä paksuja lankoja. Ehkä teen joskus jotain itsellenikin tästä langasta! Ehkä tämmöstä addiktoimista varten niitä näytekeriä annetaankin :D

Lankaa kului 26g eli pikkusen yli puolet kerästä. Korvaläppiin käytin ohjeesta poiketen 6mm puikkoja, koska en omistanut 7mm sukkapuikkoja. Itse pipon tein ohjeen mukaan 8mm pyöröillä tasona. Korvaläpistä lähtevät narut virkkasin 5mm virkkuukoukulla taas johtuen vajavaisesta varustetasostani. Minulla kyllä on 8mm koukku jossain. En tiedä missä...

Nappivarsisukat

Ison lähes vain oikeinneulotun villapaitaprojektin jälkeen totesin haluavani tehdä edes palmikkoa, jotta ei olisi pelkkää oikeaa silmukkaa tämä neulomiseni.
Novitan vanhemmassa Sukkalehdessä oli ohje kauniisiin nappivartisiin sukkiin. Ohje löytyy myös tästä linkistä. Mikäli oikein muistan, näistä taisi olla jokin buumikin aikoinaan Facebookin Voihan villasukka -ryhmässä. Mutta minähän olen tunnetusti vartin kärjestä ja innostun buumeista vasta, kun kukaan ei enää jaksa jakaa samoja ja taas samoja kuvia. ;)

Palmikkokuvio oli mukava ja helppo tehdä. Alussa piti vähän purkaa, kun jostain syystä sain aivoni vähän solmuun nurjalla puolella. Ja välillä unohtui tehdä napinläpi. Tämmöstä pientä säätöä, mutta valmistuihan ne silti noin kymmenessä päivässä. Projektin hitaasta valmistumisesta huomaa, että ei oikein ollut neulomisintoa, sillä en enää hirveesti välitä 7 Veljestä -langasta. Mutta yritän tuhota vanhoja varastoja pois, jotta saan antaa itselleni luvan ostaa uusia, mielekkäämpiä lankoja. Puikkoina käytin varressa Novitan 3,5mm peruspyöröjä 40cm kaapleilla ja kantapäässä ja sen jälkeen 3,5mm peruspuikkoja. Novitan pyöröissä on ihan kamala sauma! Lanka tarttuu kaapelin ja puikon liitoskohtaan kiinni ja liukuu huonosti. En yhtään tykkää neuloa niillä, mutta nyt ei ollut muitakaan puikkoja.

Napit ovat perintönapeistani pengottu lankaan sopivat napit, joita löytyy mahdollisimman paljon. Sain edesmenneiden isotätini ja isomummoni nappikokoelmat heidän kuolinpesiään tyhjennettäessä. Molemmat olivat parhaina aikoinaan kovia käsityöihmisiä ja jemmareita. Nappeja oli moneen lähtöön, mutta ihan paria laatua oli vaadittavat 8kpl tai enemmän.
Mielestäni napit sopivat näihin sukkiin kuin nenä päähän!

Lankaa kului 134g. Sukat punnitsin ennen nappien kiinnitystä.
Ainaoikeinneulottu kantapää sopii näihin sukkiin mielestäni hyvin, mutta reunasta ei kyllä tullut kovinkaan siisti. Loppupeleissä olen hyvin tyytyväinen sukkiin, vaikkakin muutamia huomautettavia juttuja löytyykin.
Siitä en tiedä, mitä näillä sukilla tekisin, sillä en itse tykkää pitää näin paksuja villasukkia. Ne menevät kaappiin odottaan omistajaansa.

Lepakkopaita

Joskus törmäsin mielestäni kivan näköiseen lepakkopaitaan jollain Facebookin monista neulontaryhmistä. Olihan tuo ohje pakko tallentaa puhelimeen, mutta vasta kuukausien päästä muistin koko ohjeen. Tästä pääset Koukuttamon blogiin ja sieltä linkistä ohjeeseen.

Ohje on superhelppo, mutta paita on suuritöinen, sillä silmukoita oli puikoilla enimmillään 600! Oli siinä viimesillä kerroksilla tekemistä! Etenkin kun itse olen sellainen, että mallikerta täytyy tehdä loppuun saakka, eikä voi jättää keskellä mallikertaa työtä lojuun. Tämä neulotaan pyörönä alhaalta ylös aina hihansuiden alareunaan saakka, kunnes sitten loppu paidasta tehdään tasona ja lopuksi ommellaan vain olkasaumat yhteen.

Alku sujui ohkaisesta langasta huolimatta joutuisasti, olihan minulla, työttömällä ihmisellä, reilusti aikaa neuloa. Kunnes sitten työt tulivat haittaamaan harrastuksia, supistui neulonta-aikani vain noin puoleentoista tuntiin illassa. Kokonaisuudessaan paidan valmistumiseen meni hieman alle kuukausi. Laitoin Instagramiin hashtagilla #neulepaitaranskulle muutaman kuvan työn etenemisestäkin.

Ohjeessa pyydettiin Malabrigo Sockia. Olen kuullut paljon kehuja langasta, mutta en ole itse vielä kyseistä lankaa raaskinut ostaa. En luota neuletaitoihini niin paljoa vielä, että raaskisin laittaa lähemmäs 100e yhden paidan lankoihin. Etsin sitten suht vastaavaa ja edullisempaa lankaa. Drops Fabel vaikutti olevan aika lähellä. Dropsilla oli sopivasti -35% ale, joten tämän paidan langat maksoi noin 20 euroa.  Ohje pyysi n 365g Malabrigoa, joten tilasin 400g Fabelia. No, eihän se 400g riittänytkään, vaan minun piti ostaa vielä yksi kerä lisää. Tietysti värjäyserä oli myyty loppuun. Onneksi toinen erä ei ainakaan omaan silmääni eronnut tuosta toisesta, joten itse en ainakaan huomaa sitä, että paidassa on kahden eri värjäyserän lankaa.
Valmis työ painoi 406g, ja muutama gramma menikin sitten langanpätkiin, joita en punninnut.

Olen myös aika laiska mittaileen ja laskeskeleen. Tiesin riskit, kun en tehnyt mallikappaletta. Noh, niinhän siinä sitten kvi, että käsialallani ja Fabelilla neuleesta tuli huomattavasti isompi, kuin piti. No, ohjeessa pyydettiin 2,5mm puikkojakin. Alussa kävi pikku moka ja otin vahingossa 3,5mm puikot! neuloin melkein koko alaosan joustimen sillä, kunnes tajusin, että nää puikot tuntuu liian isoilta 2,5 millisiksi! Vaihdoin puikot 3 millisiksi ja tein niillä neuleen loppuun. Eli se, että tämä M-kokoisen ohjeella tehty paita onkin suunnilleen kokoa XL, on ihan täysin oma vikani. Mutta jos tästä hakee positiivisuutta, niin ainakaan en ihan kauheen nopeesti liho neuleesta yli. Vai pitäisiköhän kokeilla pestä se 60 asteessa? ;)
Puikotkin katkesi kerran työn aikana. Minulla oli puiset Knitpron vaihtopääpuikot. Hankin tilalle hiilikuituiset vaihtopäät, luulisi ettei heti katkea! Vaihtopäillä oli helppoa tehdä, sillä kaapelia piti aina välillä vaihtaa suurempaan kokoon. Parhaimmillaan minulla oli 120cm kaapeli puikkojen välissä! Pienemmälle kaapelille oli myös hyvä jättää työn loppupuolella silmukoita lepäämään, kun pyöröstä siirryttiinkin tasona neulomaan.

Tykkään neuloa samalla, kun katselen telkkua. Tätä paitaa tuli neulottua monta iltaa ja myös lähes kaikki katsomani jääkiekon MM 2016 pelitkin meni joutuisasti paitaa neuloen. Yksinkertainen, sileä neule on pidemmän päälle tylsää, mutta sitä tehdessä ei tarvitse katsella käsiään, vaan voi huoletta tuijottaa telkkaria, jopa sitä nopeatempoista jääkiekkoa!
Seuraavaksi silti täytyy varmaan tehdä vähintäänkin palmikkoneuletta.

Kuvan on muuten ottanut vajaa 5v poikani. Kyllä me siitä vielä hyvä äidin bloggausapuri tehdään!

Ylipolvensukat

Eräs ystäväni huuteli Facebookissa ihmisen perään, joka tekisi hänelle ylipolvensukat. Olin jo aiemmin ihastellut Novitan vanhemman Sukkalehden ohjetta ylipolvensukille, mutta en ollut saanut aikaiseksi kokeilla. (Löytyypä tuo ohje myös tästä linkistä.) Heti tuli tämä ohje mieleen ja päätin luvata neuloa hänelle sukat.

Ohje on Novitan Nalle -langalle, joten ei muutakuin kauppaan ostaan Nallea. Ohje pyysi 38-39 kokoon 250g lankaa, eli kolme kerää piti ostaa. Loppupeleissä juuri tuon kokoisiin sukkiin kuluikin omalla käsialallani vain 180g lankaa, eli yksi sadan gramman kerä onkin nyt sitten ylimääräisenä.

Polvi- ja ylipolvensukkiin tarvitsee ylös paljon silmukoita ja ne "ylimääräiset" jakautuvat ensimmäiselle ja neljännelle puikolle. Tuntui hassulta neuloa sillain, että kahdella puikolla oli 14 ja kahdella puikolla 26 silmukkaa. Tuntui, ettei 26 silmukan puikko mahdu käteen kunnolla. Nopeesti siihen sitten tottui ja oli kiva kun pääsi kaventamaan niitä ylimääräisiä pois.

Pitsiraidan mallikerta oli vain 6 silmukkaa leveä ja 4 riviä korkea. Mallikerran oppi heti, joten ei muutakuin aivot narikkaan ja  neulomaan. Varren pituus on 56cm, mutta se valmistui yllättävän nopeasti, kun neuloi aina, kun oli aikaa. Ja sitä aikaahan tässä työttömänä toisinaan riittääkin. Illalla telkun ääressä ja päivällä lasten leikkejä vahtiessa sai paljon aikaan.

Ennen en tykännyt neuloa Nallesta sen ohuuden takia, mutta nykyään on melkein toisinpäin. Tykkään tehdä ohuita sukkia ja Seiskaveikasta tehdyt tuntuvat liian paksuilta. Nalle on kuitenkin hieman paksumpaa, kuin suosimani sukkalangat, niin nämäkin sukat valmistuivat yllättävän nopeasti. Puolisentoista viikkoa näitä tikkailin.

Olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen ja mielestäni yksinkertainen on kaunista. Mielestäni nämä grafiitinharmaat sukat yksinkertaisella pitsiraidalla suorastaan tihkuvat seksiä. Kohta melkein täytyy tehdä itsellekkin samanlaiset.

Suklaiset Wellenmuster -sukat

Joskus törmäsin ihanan suklaisen näköisiin haitarivartisiin sukkiin Facebookin Voihan villasukka -ryhmässä. Ihastuin tähän ruskean ja valkoisen yhdistelmään ja sen aiheuttamaan sukaliseen mielikuvaan ja jätin asian hautumaan to do -listalleni. Nyt tuli tilaisuus tehdä, kun halusin tehdä jotain nopeeta ja helppoa odotellessa tilaushuivin lankojen saapumista, kun en malta olla neulomattakaan.

Wellenmuster on aaltokuvio, nimikin sitä kuulemma merkitsee (itse en kyllä osaa yhtään saksaa, paitsi kaljan osaisin tilata).  Ohjeen bongasin joskus jostain blogista ja kirjoitin sen ylös. Muistelisin lukeneeni, että on joku vanhempi ja ilmeisesti saksalainen neulemalli, eikä ns kenenkään oma, joten voin varmaan kertoa, kuinka kuvio syntyy. Se on hyvin yksinkertainen:

3 s oikein, 3 s nurin yhteensä 3 kerrosta
3 kerrosta kokonaan nurjaa
3 s nurin, 3 s oikein yhteensä 3 kerrosta
3 kerrosta kokonaan oikeaa
Mikäli käytät useampaa, kuin yhtä väriä, niin tasaisen värinvaihtokohdan saat, kun neulot viimeisen oikean kerroksen seuraavalla värillä.

Sukkia oli mukavan helppo neuloa. Tuli neulottua nopeasti, kun varressa mietti, että yksi mallikerta vielä..no jos vielä toinen.. Jalkaterässä on aina neljä kerrosta yhdessä raidassa, niissäkin mietti, että vielä yksi raita..no jos vielä yksi...

Lankana oli Novitan 7 veljestä ja puikkoina 3,5mm bambut. Lankaa kului n. 120g.
Yleensä en tykkää neuloa seiskaveikkaa sen karkeuden takia, mutta tuo valkoinen olikin paljon pehmeämpää, kuin tummemmat värit. Joskus jonkun kuulin sanoneen vastaavaa, mutta ajatus tuntui hassulta. Mutta kyllä se vaan niin tuntui olevan. Iso ero esimerkiksi minionsukissa käytettävään tummansiniseen!

Vauvan peitto

Kaksi vuotta sitten neuloosini ollessa suunnilleen pahimmillaan sain aivopierun alkaa tekeen vauvan peittoa vanhimman veljeni vauvalle ristiäislahjaksi. Maaliskuussa nuorempi veljeni sai vauvan, joten tunsin, että minun täytyy tehdä tällekkin vauvalle peitto ristiäislahjaksi.
Tässä peitossa on käytetty Novitan Tivoli -lankaa, joka on akryylia. Reunuksen tein Novitan 7 veljestä -langasta.
Aloin tekemään juuri tätä peittoa sille vanhemman veljeni vauvalle, mutta muutaman rivin jälkeen vaihdoinkin suunnitelmaa ja tein toisenlaisen. Tämä peitto siis jäi kesken ja pyöri keskeneräisten laatikossa kaksi vuotta. Jatkoin aina sillontällön, mutta aika vähän sitä tuli tehtyä, koska sille ei ollut saajaakaan.
Kun kuulin nuoremman veljeni vaimon olevan raskaana, muistin taas keskeneräisen peiton ja päätin, että tästä tulee ristiäislahjapeitto. Isoimman neulontabuustin peittoa kohtaan sain vasta vauvan synnyttyä.

Peitto itsessään on siis Novitan Tivolia. Loin 100 silmukkaa 4mm paksuille pyöröille. Keriä oli kaksi, joten posotin vain ainaoikeaa neulosta molemmat kerät loppuun saakka. Reunukseen virkkasin valkoisella 7 veljestä -langalla ensin kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita ja reunahörhelön tein näin: 6 pylvästä yhteen silmukkaan, kiinteä silmukka  kahden silmukan päähän, kaksi silmukkaa väliä ja 6 pylvästä yhteen silmukkaan, kiinteä silmukka kahden silmukan päähän. Ja tätä kaavaa toistin koko peiton ympäri. Ihanan yksinkertainen ja helppo. Vaikka kaksi iltaa menikin jo pelkän reunuksen tekoon. Neulontailtani on siis yleensä noin 1,5h pitkä siitä, kun saan lapset nukkuun siihen, kun menen itse nukkuun,

Peitto oli helppo, mutta suuritöinen ja vei aikaa kokonaisuudessaan kaksi vuotta. Ja peitto on hyvissä ajoin valmiina, kuukausi ennen ristiäisiä. Toisen veljen lapsen peitto valmistui suunnilleen kaksi päivää ennen ristiäisiä.

Täytyisikö alottaa tekeen taas uutta peittoa jo nyt, jos joku sisaruksistani päättää taas lisääntyä? Ehkä saisin sen valmiiksi ajoissa. Ehkä.
Kolmelle olen täti, mutta neuloosi ei ollut vielä iskenyt, kun ensimmäinen veljenlapsi syntyi.

Koristetyynynpäällinen jämälangoista

Novitan Kesä 2016 lehdessä oli kivan koristetyynynpäällisen ohje Isoveli -langasta. Olin viime vuonna saanut työkaveriltani ison kassillisen lankaa sisältäen mm noin puoli kiloa Isoveljeä erikokoisina kerinä. Omissa varastoissani oli myös pieniä jämäkeriä Dropsin Big Fabelista, joka on saman paksuista Isoveljen kanssa. 

Olen tänä vuonna pitänyt kirjaa lankojen ostoista ja käytöistä. Yritän pitää käytön ostoja korkeammalla tasolla, joten päädyin tekeen tyynynpäällisen jo olemassaolevista langoistani yhdistellen Isoveljeä ja Big Fabelia.

Työ oli mukavan helppo ja palmikkokuvion mallikerran oppi heti. Muutaman illan tätä väänsin telkkarin katselun ohella. 

Puikkoina käytin bambuisia 6mm pyöröjä 60cm kaapelilla. Päättelyyn otin avuksi 9mm puikon. Siten sain yläreunasta sopivan väljän, jolloin se olikin saman levyinen alareunan kanssa.

Sisustyyny maksoi Ikeassa 2e. Halvalla siis pääsin ja sain kivan väriterapeuttisen sohvatyynyn.

Lankaa kului 320 grammaa. Sain mukavasti kirittyä lisää etumatkaa lankojen tuhoamisessa suhteessa ostoihin. Tilanne on tällä hetkellä n. 1400g tuhottua lankaa ja n. 800g ostettua lankaa tänä vuonna.
Eli kai ihan vaikka aprillipäivän kunniaksi saa tilata lisää lankaa, onhan tuo ero ihan selkeä! ;)