Huovutetut lapaset

Etelä-Euroopasta kotoisin oleva miesystäväni valitteli, että hänen kätensä palelevat herkästi kylmässä Suomen talvessa. Siitä sainkin idean tehdä hänelle huovutetut tumput. Aluksi ajattelin tehdä ohuemmat, mutta silti hyvät lapaset Dropsin Limasta, mutta lankakaupassa, johon menin, ei ollutkaan koko merkkiä myynnissä, vaikka jostain syystä olen ollut siinä uskossa, että on. Mukava myyjä sitten esitteli minulle omia huovutuskokeilujaan ja päädyin sitten Sandnes Garnin Fritidsgarn -lankaan. Myyjä jopa etsi kätköistään kyseisten esittelemiensä tumppujen ohjeet ja antoi kopion. En voi kuin suositella ihanaa liikettä, Lankaideaa, Tampereen keskustassa.
Ohje sanoi, että 100g lankaa riittäisi, mutta myyjä suositteli isokätisen  miehen tumppuihin varattavan 150g. Hyvä näin, sillä lankaa kului 126g.

Aloittaessani lapasia, meinasin heti alussa purkaa tekeleeni, koska ne olivat kaksi kertaa liian suuret omaan ranteeseeni. Päätin kuitenkin jatkaa ja uusi epätoivo iski, sillä rivintarkasti ohjetta seuratessani lapaset näyttivät aivan liian suurilta tullakseen hyviksi. Muistelin kuitenkin myyjän sanoneen, että Fritidsgarn huopuu todella hyvin ja luotin siihen. Harmikseni minulla ei ole kunnon kuvaa siitä, kuinka isot huovuttamattomat tumput oli.

Pesin valmiit tumput normaalin arkipyykin joukossa 40 asteessa ja lankahan huopui juuri täydelliseksi. Mies venytteli märät tumput käsiinsä sopiviksi ja lopputulos miellytti molempia. Oli hienoa katsella toisen iloa uusista tumpuistaan. Mukavaa, kun toiset on vähään tyytyväisiä.

Lopuksi vielä kuva artistista itsestään tumput kädessä. Melkein voisin omia nämä itselleni. Tai kävästä ihanassa Lankaideassa ja hankkia langat omiin tumppuihin.

Kaikki tässä julkaisussa esiintyvät kuvat on ottanut Manuel Gabarrón.

#kikkelisukat

Sain vision, että eräs läheiseni ansaitsee joululahjaksi sukat, joiden varressa on kirjailtu penis. Tuumasta toimeen. Peniksen malli on kopioitu Raverlysta löytyvästä Cox sox -ohjeesta ja sydämet taiteilin itse väliin. En halua jakaa julkisesti kaaviota, etten vahingossakaan loukkaisi Cox soxien kehittäjän tekijänoikeuksia.

Kuvio on kirjailtu mukana työn edetessä. En ole kovin paljoa kirjoneuleita tehnyt ja tämä onkin onnistunin kirjoneuleyritelmäni ikinä, vaikka ei silti kovin täydellinen. Mutta loi minuun uskoa, että vielä joskus onnistun kunnolla kirjoneuleessakin. Muistin neulontaryhmistä löytyneistä vinkeistä, että kirjoneule kannattaa tehdä hieman isommilla puikoilla. Sukat neuloin 3mm puikoilla, mutta kuviossa oli 3,5mm puikot.

Sukat on tehty Novitan Nalle langasta ja kuviossa on joku vanha vyötteetön lanka, jonka löysin kätköistäni jossakin muutossani. Luultavasti Nallea sekin.

Sukat saivat Twitterissä huomiota osakseen ja saivat siellä oman hashtaginkin, siksi nimesin nämä #kikkelisukka:ksi. Kertoo paljon Twitterkuplastani ;)

Malli oli niin hauska, että ehkä joskus rohkaistun neuloon varsinaiset coxitkin.

Kämmekkäät

Sain tilaustyöksi kämmekkäät ja lankatoiveena oli Drops Delight. Minulla oli kaapissa sitä puolisentoista kerää, ei tarvinnut alkaa tilaileen lankoja.
Mallista ei tullut tarkkaa toivetta. Päädyin sitten tekeen valepalmikkojoustimen. Mielestäni tyylikäs ja ajaa asiansa.

Valepalmikko on jaollinen viidellä. Tein ensin 60 silmukalla, 15 per puikko kolmosen puikoilla. Siitä tuli aivan liian iso. Purin ja aloitin alusta 50 silmukalla. Nyt tuli sopivaa. Tein 3 mallikertaa ranteeseen ja 2 mallikertaa yläpäähän. Muutin ihan tavallista sileää neuletta. Peukalo on tavallinen aukkopeukalo.
Langat olivat marinoituneet kaapissani jo lähemmäs kolme vuotta. Oli kiva tunne saada edes osa niistä kulutettua. Työhön kului vajaa yksi kerä, 35g.

Virkatut heijastinsydämet

Kaapissa oli jo vuoden päivät lojunut pinkki heijastinlankakerä. Nyt päätin, että kun en akryylista innostu asusteitakaan tekeen, niin teenpä heijastimia. (Joo tiedän, tämä ei korvaa oikeeta heijastinta, mutta on hyvä lisä.) 

Olen aika surkea virkkaaja ja se kyllä vähän näkyykin sydänten muotopuolisuudessa.

Kerästä riittä hyvin neljään sydämeen. Viides olisi jäänyt kesken. Sydämiä virkatessa minulla välähti, että näinhän saan hoidettua semipakolliset lasten päiväkotitätien joulumuistamiset halvalla. Kaapista löytyi korttipohjiakin valmiiksi ja miesystävältäni saan avainrenksut. Renksu kiinni sydämeen ja teipillä renksusta korttiin kiinni ja jouluntoivotustekstit perään. Ja voilá, minulla onkin nyt käytännössä ilmaiseksi hoidetut joululahjat hoitotädeille!

Sydämen ohje oli tosi yksinkertainen. Katsoin jonkun vaan netistä ja sovelsin sitten itse.

Tässä jonkinlainen ohje:

Lanka: Svarta Fåret Galaxy
Koukku: 8mm

Tee 2 ketjusilmukkaa (kjs). Tee 2 kiinteää silmukka (ks) ekaan kjs:ään. Käännä työ. Tee 1 kjs uuden kerroksen aloittamiseksi. Virkkaa ks ekaan silmukkaan ja 2 ks viimeiseen. Käännä työ ja aloita kerros taas kjs:llä. Virkkaa yksi ks yhteen silmukkaan ja 2 ks aina kerroksen viimeiseen silmukkaan.
Jatka tähän malliin, kunnes kerroksessa on 8 silmukkaa (tai haluttu, parillinen määrä silmukoita). Käännä työ. Virkkaa 4 ks (tai puolet halutusta määrästä), käännä työ ja aloita uusi kerros kjs:llä. Virkkaa 4ks. Käännä työ. Virkkaa 2ks yhteen ja seuraavat 2ks yhteen. Katkaise lanka. Tee sydämen yläosan toinen puoli samalla tavalla aloittaen samalta puolelta kuin ensimmäinen.

Lankani oli aika paksua, ohje on siis paksulle langalle. Mutta samalla tyylillä ja useammilla kerroksilla toki onnistuu saada aikaiseksi isompi sydän.

Kätyritumput

Lapsi oli toivonut jo pidemmän aikaa keltaisia tumppuja, koska ne mätsää hänen kelta-sinisiin villasukkiinsa. Koska suutarin lapsilla ei ole kenkiä, ehdon myös saamaan lapselta noottia, etten ollut vieläkään tehnyt hänelle tumppuja.
No pitihän se sitten aloittaa ja purettuani keltaisen varren alun, päätinkin tehdä Kätyritumput pienelle kätyreistä innostuneelle lapselle.

Kävikin silleen hassusti, että ajatuksissani loin 10 silmukkaa per puikko, eli yhteensä 40 silmukkaa. Joustinvarsi menee sen verran suppuun, että iloisesti vain neuloin. Vaihdoin keltaiseen ja sileään neuleeseen, kunnes sitten tajusin, että 40 silmukkaa on ihan liian paljon 5 vuotiaalle lapselle. Ei huvittanut enää purkaa, joten tein vähän isomman Kätyrin. Sain tumput valmiiksi ja 5veeltä tuli taas noottia: "aina sä teet vaan itsellesi, etkä koskaan mulle!" No joojoo, mää tein vahingossa liian isot! Selitys meni läpi, etenkin kun aloitin heti pienempien teon. 

Pienempiin tuli 8 silmukkaa per puikko. Nyt tuli jo sopivan kokoinen. Pienempiin tein kiilapeukalon, isompiin aukkopeukalon. Kyllä kiilapeukalo vaan on mielestäni paljon kivempi tehdä, kuin aukkopeukalo.

Tumpuista tuli aika makeet! Nyt kuopuskin haluaa itselleen kätyritumput. Äääh, onks pakko? Kätyrit tulee korvista ulos :D

Polvisukat varpaista varteen

Helmikuussa Karnaluksin reissulta tarttui mukaan kerä paljon hehkutettua Regia Flourmania Coloria. Olin suunnitellut tekeväni ihan vain perussukat siitä, koska värit itsessään on niin kivat, että suotta kaunista lankaa "pilaa" millään erityisemmillä kuvioilla, sillä ei ne siinä kauheen hyvin edes näy.

Regiaa on hehkutettu ihanaksi ja riittoisaksi ja ja ja... Sadan gramman kerä maksaa Suomessa muistaakseni 12-13e luokka, Karnaluksissa maksoin siitä muistaakseni jonkun 8e.

Riittoisaa se kyllä oli, tein varpaista varteen -tekniikalla tarkoituksenani tehdä niin pitkät polvisukat, kun kerästä vain riittää ottaen langan sisältä ja päältä. Näinollen sukista tuli todella eripariset, mutta kun ovat väriltäänkin niin räväkät, niin ei haittaa yhtään. Oikeestaan vielä hienommat tuli!

Aiemmasta varpaista varteen -blogipostauksestani voi katsoa ohjeen, jolla tein sukat nilkkoihin saakka. Siitä eteenpäin en pikagooglauksella löytänytkään ohjetta, joten sovelsin itse. Lisäsin silmukkamerkit takaosien puoliväliin ja tein lisäykset aina toisiksi viimeiseen ennen silmukkamerkkiä ja silmukkamerkin jälkeen toiseen silmukkaan neulomalla silmukan kaksi kertaa, edestä ja takaa. Lisäyksiä tein 7-8 kerroksen välein, kunnes ympärys oli pohkeelleni sopiva. Loput neuloin vain joustinneuletta. Koska päättelyreuna on peruspäättelyllä aina hirvittävän tiukka siitä huolimatta, että yrittää päätellä mahdollisimman löysästi, päätin googlettaa vaihtoehtoisia päättelyitä. Löysin sitten joustavan päättelyn ohjeen ja päätin kokeilla sitä. Ohje osoittautui todellakin joustavaksi ja näin sain mukavan päättelyreunan sukkiin, eikä purista yhtään. Suosittelen kokeileen kyseistä päättelytekniikkaa ainakin varpaista varteen tehtyihin sukkiin!

Regian Flourmanian neulominen oli sujuvaa ja puikkoina oli tietenkin suosikkini KnitPron 3mm hiilikuitu ja kaapeli oli 100cm. Varmaan 2,5mm puikot olisi olleet paremmat tälle langalle. Muttakun ainakaan KnitProlla ei ole näitä vaihtopääpuikkoja enää 3mm:stä pienempinä.

Valmiiden sukkien viimeistely oli vähän ikävää, kun langasta lähti yksi säie purkautuun ja ryttääntyyn. Loppupeleissä langanpään päättely oli todella ruman näköinen, mutta onneksi ne on siellä sukan sisällä, ei siis haittaa mitään.

Sukista tuli ihanat ja aion käyttää näitä ainakin mustan mekon kanssa tuomaan väriä elämään!

Palmikkopipo

Novitan Syksy 2016 lehdessä oli ohje söpöön pipoon, jota koristi klassisen palmikkoneuleen lisäksi nypyt.
Langaksi oli merkattu Novitan Nordic wool, mutta halusin käyttää valmiiksi kaapissa olevia lankoja. 

Olin jo pari vuotta suunnitellut tekeväni palmikkoneuleisen pipon, mutta nyt vasta tuli miellyttävä ohje vastaan ja sattui oleen kaapissa siihen soveltuvaa lankaakin.

Langaksi valikoitui suht saman paksuinen Drops Puna, joka on 100% alpakkaa. Punaa mainostetaan luonnollisuudella ja värit ovatkin luonnonläheisiä.
Puna on todella pehmeä lanka ja neule käsissä tuntui erittäin lämpimältä. Mutta lanka pölisi aivan hirveästi. Siitä iso miinus muuten todella mukavalle langalle. Mustat vaatteet olivat täynnä vaaleita kuituja ja nenässä niitä oli myös.

Ohje oli helppo ja mallikerran oppi heti ulkoa. Oikealle ja vasemmalle kaartuvaa yksinkertaista palmikkoa ja nyppyjä. Nyppyjä olen tehnyt vain kerran aiemmin ja sillon jotenkin onnistuin saamaan ne kaikki nypyt neuleen sisäpuolelle. Nyt sentään sain ne ulkopuolelle näkyviin.
Palmikkoni ovat jostain syystä aivan eri näkösiä. En vaan sitten millään saa oikealle kaartuvaa palmikkoa siistiksi, kun taas vasemmalle kaartuva miellyttää silmääni.

Pipo tuntui päässä ihanalta. Pehmeältä ja lämpöiseltä. Teki mieli hillua pipo päässä kotona loppupäivä, mutta kyllä se tähän vuodenaikaan on aika kuuma silti. Syksyä odotellessa.

Lankaa kului 103g ja vähän päälle, koska eka tupsu lensi epäonnistuneena roskiin ja toka oli ihan liian pieni. Tupsun tein luonnonvalkoisesta 7 veljestä -langasta ja siksi se onkin ihan eri sävyä, kuin itse pipo. Olisi minulla vielä ollut kaksi täyttä 50 gramman kerää Punaakin, mutta ajattelin tehdä kämmekkäät taikka tumput samalla mallilla. Kunhan tässä ehdin ;)