Kätyritumput

Lapsi oli toivonut jo pidemmän aikaa keltaisia tumppuja, koska ne mätsää hänen kelta-sinisiin villasukkiinsa. Koska suutarin lapsilla ei ole kenkiä, ehdon myös saamaan lapselta noottia, etten ollut vieläkään tehnyt hänelle tumppuja.
No pitihän se sitten aloittaa ja purettuani keltaisen varren alun, päätinkin tehdä Kätyritumput pienelle kätyreistä innostuneelle lapselle.

Kävikin silleen hassusti, että ajatuksissani loin 10 silmukkaa per puikko, eli yhteensä 40 silmukkaa. Joustinvarsi menee sen verran suppuun, että iloisesti vain neuloin. Vaihdoin keltaiseen ja sileään neuleeseen, kunnes sitten tajusin, että 40 silmukkaa on ihan liian paljon 5 vuotiaalle lapselle. Ei huvittanut enää purkaa, joten tein vähän isomman Kätyrin. Sain tumput valmiiksi ja 5veeltä tuli taas noottia: "aina sä teet vaan itsellesi, etkä koskaan mulle!" No joojoo, mää tein vahingossa liian isot! Selitys meni läpi, etenkin kun aloitin heti pienempien teon. 

Pienempiin tuli 8 silmukkaa per puikko. Nyt tuli jo sopivan kokoinen. Pienempiin tein kiilapeukalon, isompiin aukkopeukalon. Kyllä kiilapeukalo vaan on mielestäni paljon kivempi tehdä, kuin aukkopeukalo.

Tumpuista tuli aika makeet! Nyt kuopuskin haluaa itselleen kätyritumput. Äääh, onks pakko? Kätyrit tulee korvista ulos :D

Polvisukat varpaista varteen

Helmikuussa Karnaluksin reissulta tarttui mukaan kerä paljon hehkutettua Regia Flourmania Coloria. Olin suunnitellut tekeväni ihan vain perussukat siitä, koska värit itsessään on niin kivat, että suotta kaunista lankaa "pilaa" millään erityisemmillä kuvioilla, sillä ei ne siinä kauheen hyvin edes näy.

Regiaa on hehkutettu ihanaksi ja riittoisaksi ja ja ja... Sadan gramman kerä maksaa Suomessa muistaakseni 12-13e luokka, Karnaluksissa maksoin siitä muistaakseni jonkun 8e.

Riittoisaa se kyllä oli, tein varpaista varteen -tekniikalla tarkoituksenani tehdä niin pitkät polvisukat, kun kerästä vain riittää ottaen langan sisältä ja päältä. Näinollen sukista tuli todella eripariset, mutta kun ovat väriltäänkin niin räväkät, niin ei haittaa yhtään. Oikeestaan vielä hienommat tuli!

Aiemmasta varpaista varteen -blogipostauksestani voi katsoa ohjeen, jolla tein sukat nilkkoihin saakka. Siitä eteenpäin en pikagooglauksella löytänytkään ohjetta, joten sovelsin itse. Lisäsin silmukkamerkit takaosien puoliväliin ja tein lisäykset aina toisiksi viimeiseen ennen silmukkamerkkiä ja silmukkamerkin jälkeen toiseen silmukkaan neulomalla silmukan kaksi kertaa, edestä ja takaa. Lisäyksiä tein 7-8 kerroksen välein, kunnes ympärys oli pohkeelleni sopiva. Loput neuloin vain joustinneuletta. Koska päättelyreuna on peruspäättelyllä aina hirvittävän tiukka siitä huolimatta, että yrittää päätellä mahdollisimman löysästi, päätin googlettaa vaihtoehtoisia päättelyitä. Löysin sitten joustavan päättelyn ohjeen ja päätin kokeilla sitä. Ohje osoittautui todellakin joustavaksi ja näin sain mukavan päättelyreunan sukkiin, eikä purista yhtään. Suosittelen kokeileen kyseistä päättelytekniikkaa ainakin varpaista varteen tehtyihin sukkiin!

Regian Flourmanian neulominen oli sujuvaa ja puikkoina oli tietenkin suosikkini KnitPron 3mm hiilikuitu ja kaapeli oli 100cm. Varmaan 2,5mm puikot olisi olleet paremmat tälle langalle. Muttakun ainakaan KnitProlla ei ole näitä vaihtopääpuikkoja enää 3mm:stä pienempinä.

Valmiiden sukkien viimeistely oli vähän ikävää, kun langasta lähti yksi säie purkautuun ja ryttääntyyn. Loppupeleissä langanpään päättely oli todella ruman näköinen, mutta onneksi ne on siellä sukan sisällä, ei siis haittaa mitään.

Sukista tuli ihanat ja aion käyttää näitä ainakin mustan mekon kanssa tuomaan väriä elämään!

Palmikkopipo

Novitan Syksy 2016 lehdessä oli ohje söpöön pipoon, jota koristi klassisen palmikkoneuleen lisäksi nypyt.
Langaksi oli merkattu Novitan Nordic wool, mutta halusin käyttää valmiiksi kaapissa olevia lankoja. 

Olin jo pari vuotta suunnitellut tekeväni palmikkoneuleisen pipon, mutta nyt vasta tuli miellyttävä ohje vastaan ja sattui oleen kaapissa siihen soveltuvaa lankaakin.

Langaksi valikoitui suht saman paksuinen Drops Puna, joka on 100% alpakkaa. Punaa mainostetaan luonnollisuudella ja värit ovatkin luonnonläheisiä.
Puna on todella pehmeä lanka ja neule käsissä tuntui erittäin lämpimältä. Mutta lanka pölisi aivan hirveästi. Siitä iso miinus muuten todella mukavalle langalle. Mustat vaatteet olivat täynnä vaaleita kuituja ja nenässä niitä oli myös.

Ohje oli helppo ja mallikerran oppi heti ulkoa. Oikealle ja vasemmalle kaartuvaa yksinkertaista palmikkoa ja nyppyjä. Nyppyjä olen tehnyt vain kerran aiemmin ja sillon jotenkin onnistuin saamaan ne kaikki nypyt neuleen sisäpuolelle. Nyt sentään sain ne ulkopuolelle näkyviin.
Palmikkoni ovat jostain syystä aivan eri näkösiä. En vaan sitten millään saa oikealle kaartuvaa palmikkoa siistiksi, kun taas vasemmalle kaartuva miellyttää silmääni.

Pipo tuntui päässä ihanalta. Pehmeältä ja lämpöiseltä. Teki mieli hillua pipo päässä kotona loppupäivä, mutta kyllä se tähän vuodenaikaan on aika kuuma silti. Syksyä odotellessa.

Lankaa kului 103g ja vähän päälle, koska eka tupsu lensi epäonnistuneena roskiin ja toka oli ihan liian pieni. Tupsun tein luonnonvalkoisesta 7 veljestä -langasta ja siksi se onkin ihan eri sävyä, kuin itse pipo. Olisi minulla vielä ollut kaksi täyttä 50 gramman kerää Punaakin, mutta ajattelin tehdä kämmekkäät taikka tumput samalla mallilla. Kunhan tässä ehdin ;)

Perussukat Maijasta

Gjestalin Maijaa on kovasti kehuttu. Vähän kuin Novitan Nalle, mutta parempi. No, mielestäni Novitan langat on karkeita. Maijaa neuloin kolmosen puikoilla, niinkuin Nalleakin neuloisin. Lanka oli vähän löyhäkierteistä ja siten toisinaan puikkoon tulikin vain osa langan säikeistä, eikä koko lanka. Sitten siihen nousi ruma silmukka, jos sen huomasi vasta seuraavalla kerroksella. Sukissa on jonkinverran virheitä tästä johtuen, kun telkkua katsellessani neuloin, enkä koko ajan tuijottanut käsiini. 

Lanka liukui mukavasti hiilikuituisilla puikoillani. Tallinnasta tuodut 15cm pitkät ja 3mm paksuiset KnitPron Karbonz -puikot on todellakin lempipuikkoni! Niillä on mukava tehdä sukkia.

Valmiita sukkia sovittaessani ne ei kutittaneet. Toisinkuin Nallella on usein tapana kutittaa minua. Siitä plussaa ja tällä kokemuksella valitsen mielummin Maijan, kuin Nallen.

Lanka oli pätkävärjättyä, joten aloituskohdalla on väliä, jos haluaa identtiset. Onneksi en ole perfektionisti, vaan tykkään eriparisukista. Värit on mieleeni. 

Sain nämä langat vaihtokauppana. Annoin tutulleni neljä käsityölehteä ja sain neljä kerää tätä lankaa. Omasta mielestäni ihan hyvä vaihtokauppa.

Lankaa kului 95g. Toiseen sukkaan meni yksi kokonainen 50g kerä ja muutama metri toisesta kerästä. Toiseen pariin otin iskemättömän kerän ja siitä jäi muutama metri lankaa jäljelle. Eli joko käsialani muuttui matkan varrella, tai kerien metrimäärillä on isot erot.

Suomi 100v Veteraanisukat

Itsenäisyyspäivän jälkeen alkaa Suomen 100v juhlavuosi. Tästä innostuneena muutamat tyypit sai päähänsä, että neulotaan joukolla sotaveteraaneille lahjoitettavat sukat. Facebookkin perustettiin ryhmä "Villasukat veteraaneille, Suomi 100 vuotta". Minäkin sinne sitten liityin ja päätin antaa oman osani hienoon keräykseen. Ajatuksena on neuloa ainakin yhdet, mielummin useammat sukat per jäsen. Myös alaraajansa menettäneitä muistetaan samalla teemalla, mutta syksymmällä tarkentuu, mitä heille tehdään.
Jos et ole vielä osallistunut, osallistu ihmeessä!

Malli on kaikilla sama, sotilaskotisukka. Väreistä on ryhmässä lista, mutta pohjana toimii harmaa ja sinivalkoiset raidat Suomen lipun mukaan.

Aion neuloa vielä ainakin kaksi paria, sillä langat riittävät niihin. Toisaalta tässä on vuosi aikaa neuloa ja malli on helppo ja kohderyhmä vaivan arvoinen, joten saatan aina välillä neuloa sukat jos toisetkin muiden töiden välillä.

Arm knitting huivi

Varmaan pari vuotta sitten eräs ystäväni pisti linkin Youtubeen arm knitting -videoon, eli käsivarsilla neulomiseen. Näytti ihanan helpolta ja päätin kokeilla. Sitten se unohtui. 

Novitan Syksy 2015 -lehdessä oli kuvalliset ohjeet ja asia muistui taas mieleeni, mutta en saanut aikaiseksi yrittää, vaikka langatkin oli jo valmiina.

Nyt on ollut päällä ihan mahdoton neulejumi, tekisi mieli neuloo, mutta mikään malli tai keskeneräisenä lojuva työ ei vaan houkuta. Myös kesä ja vähän kiireinen kulunut kuukausi vaikuttaa asiaan. Tänään yksin kotona istuskellessani päätin vilkaista lankakaappiin, jos vaikka inspis iskisi. Näin superpaksun villalangan. Siinähän se, nyt kokeilen arm knittingiä.

Useammasta vaihtoehdosta langaksi valikoitui ihanan muhkea Drops Polaris. 100% villaa ja todella paksu lanka. Tosin tämä lankavalinta ei ollutkaan niin fiksu näinkin lämpöisenä päivänä. Työn edistyessä huivi kasautui peitoksi reisille. Tulipa kuuma!

Arm knitting on todella helppoa ja nopeaa. Ei varmaan mennyt edes puolta tuntia, kun 200g Polarista oli neulottu käsivarsien avulla.

Lanka loppui kesken, joten huivista tuli vähän pöntön kokoinen, mutta saahan se olla väljä ja muhkea.

Jätin liian vähän lankaa silmukoiden luontipäähän, joten en pystynyt silmukoimaan huivia tuubiksi, vaan jouduin ompelemalla yhdistään päät. Saumasta tuli inhottavan paksu, mutta huivi on niin pehmeä, että en ainakaan sovittaessa ja kuvatessa tuntenut saumaa, kun sen niskan puolelle pistin.

Vierailu lankakauppa Vyyhdissä ja vauvan tupsumyssy

Olen tilaillut lankoja Vyyhdistä ja laittanut miestä noutaan tilaukseni, sillä hän pyörii työnsä takia paljon Helsingissä. Ja jotta säästäisin postikulut, hehheh. Jostain kumman syystä lankakaupassa vierailevat miehet jäävät helposti mieleen ja siten myös myyjä alkoi tunnistaan miesysyäväni. Myyjä sitten pyysi, että hän tuo minutkin näytille. No, käytiin toukokuussa Helsingissä ja tottakai minun piti mennä tarkistaan tämä asiakaspalvelun ihmepaikka ja lankojen karkkikauppa, jota muutama helsinkiläinen neulojatuttuni on kovasti kehunut. Olihan minulla myös tarve yhdelle Fabel -kerällekkin silloin, joten ei muutakun Vyyhtiin. 

Myyjä tajusi heti, kuka astui sisään, vaikka ei ollut koskaan tavannut minua livenä. Tai varmaan heti laski 1+1, kun näki miesystäväni. Myyjä jutteli kuin vanha tuttu ja palveli ensiluokkaisesti alusta loppuun. Jäätiin vielä keskusteleen ostotapahtuman jälkeen ja samalla hypistelin niin ihanan tuntuisia Drops Cloud -lankakeriä. Myyjä kysyi, että olenko kokeillut Cloudia. Vastasin, että en sillä en tiedä, mitä siitä tekisin. Hän antoi minulle lahjaksi yhden kerän ja käski tekeen vaikka pipon kavereiden tulevalle vauvalle. Yllätyin erittäin positiivisesti.
Vierailusta Vyyhdissä jäi erittäin hyvä mieli ja todella positiivinen asiakaskokemus. Voitte olla varmoja, että tulevatkin Dropsin lankaostokseni teen vastasuudessakin Vyyhdissä joko verkossa tai kivijalkaliikkeessä. Suosittelen Vyyhtiä! Omistaja on selkeesti omistautunut työlleen ja asiakkailleen ja verkkokaupassakin useammin asioivat muistetaan.

Mutta sitten itse työhön. Vauvan pipo siis piti tehdä. Garnstudion sivuilla löytyy pari pipo-ohjetta vauvoille näin paksulle langalle. Valitsin perus tupsupipon, jossa on korvaläpät. Vauva kun tulee oleen talvivauva. Ohjeeseen tästä linkistä.
Ohje oli todella helppo. Pienen kokonsa ja paksun langan ansiosta pipo valmistui nopeasti.

Pipo on ihanan pehmeä ja vähän käy kateeksi vauvaa, joka saa noin ihanan pehmeän pipon! Tykkään neuloa pehmeitä paksuja lankoja. Ehkä teen joskus jotain itsellenikin tästä langasta! Ehkä tämmöstä addiktoimista varten niitä näytekeriä annetaankin :D

Lankaa kului 26g eli pikkusen yli puolet kerästä. Korvaläppiin käytin ohjeesta poiketen 6mm puikkoja, koska en omistanut 7mm sukkapuikkoja. Itse pipon tein ohjeen mukaan 8mm pyöröillä tasona. Korvaläpistä lähtevät narut virkkasin 5mm virkkuukoukulla taas johtuen vajavaisesta varustetasostani. Minulla kyllä on 8mm koukku jossain. En tiedä missä...